Kaikki Koko mukien värit

Minulla oli useamman vuoden ollut muiden mukieni joukossa kaapissa randomeina mukeina Kokon mukit väreissä pistaasi, sky blue ja aqua. Tällöin en vielä tiennyt näiden värien virallisia nimiä tai muutenkaan tiennyt, missä väreissä Kokoa oli saatavilla. 

Tuolloin virallisesti keräämäni sarja oli Iittalan Paratiisi. Sitten pistimme poikaystävän kanssa hynttyyt yhteen ja yhtäkkiä meillä olikin iso, täysin sekalainen setti astioita. Ehdotin tietysti siirtymistä Paratiisi-sarjaani, mutta tuo mokoma ei Paratiisia huolinutkaan! Se on kuulemma liian levoton hänelle varsinkin mitä tuli lautasiin. Hänen perusteensa oli, että hän tykkää nähdä, mitä syö: siksi hänen lautasensa saa olla yksivärinen. Pistin Paratiisit sitten saman tien kaikki myyntiin ja äkkiä menivätkin kaupaksi ja ihan hyvällä hinnalla Facebookin Kirkkonummen kirppisryhmässä. Ja vielä tultiin noutamaan paikanpäältä pois!

Tuolloin sain ajatuksen: pitäisikö meidän sitten alkaa keräämään näitä Kokoja? Muodoltaan yksinkertaiset, yksiväriset mukit lukuisissa eri väreissä vaikutti sopivalta kompromissilta. Minulle taas oli selvää, että poikaystävän valkoisista Teeman mukeista ei kyllä meidän sarjaamme tulisi (voi tylsyyskuolema!) Talvi on minulle muutenkin hyvin raskasta aikaa. Tarvitsen väriterapiaa! Siksi tapaan haalia ympärilleni pirteitä, energisovia, hehkuvia ja lämpöisiä värejä. Kyllä ne oman kokemukseni mukaan hiukan aina piristävät näin kaamoksen keskellä.

Silloin alkoi projektini. Ostin uutena värit sahrami, niitty, koralli ja oranssi, jotka vielä ovat tuotannossa. Kyseiset värit miellyttivät silmääni ja vieläkin lukeutuvat suosikeihini. Tästä eteenpäin projekti muuttuikin haasteellisemmaksi. Halusin lisää värejä ja sekin olisi ollut kiva tietää, mitä olivat nämä värit noin virallisesti, mitä kaapistani löytyi. Mutta missään, ei missään, ollut saatavilla minkäänlaista kattavaa luetteloa Koko-mukeihin aiemmin tuotetuista väreistä. Vei tovin päästä asiasta täydelliseen hahmotukseen eikä matka selvyyteen sujunut täysin kommelluksitta. 

Netti toki on pullollaan kuvia Kokon erivärisistä mukeista. Se ei kuitenkaan aina auttanut minua, vaan joskus lähinnä hämmensi entisestään ja teki hommasta vieläkin sekavampaa! Ongelma oli nyt siinä, että kuvat usein vääristävät värejä melko paljon. Samanvärisestä mukista saattoi olla niin toisistaan sävyltään poikkeavia kuvia, että epäselväksi jäi, onko nuo nyt samanväriset mukit keskenään vai eriväriset. Esimerkkinä lime ja pistaasi on todella helppo sekoittaa toisiinsa. Sävyero on luonnossakin vain hienoinen. 

Toinen, mikä muodostui ongelmaksi, useinkaan ihmiset eivät tiedä virallisia värejä nimiltään, kun mukejaan myyvät käytettyinä. Minäkin ostin kuvan perusteella itselleni "vihreän Koko-mukin". Vasta saatuani sen käsiini ja verrattuani sitä kotoa entuudestaan löytyvään pistaasiin, ymmärsin kyseessä olevan sarjan kaksi eri väriä, minulla oli ollut valmiiksi pistaasi ja nyt olin onnistunut ostamaan limen. Tämän olen oppinut: yleensä kun joku myy "vihreää Koko-mukia", kyseessä on lime. Toinen vaihtoehto on yhä tuotannossa oleva niitty, mutta nämä kaksi väriä erottaa kyllä toisistaan helposti jopa kuvista. Epätodennäköistä on, että tuo kaupattava "vihreä Koko-muki" olisi pistaasi: pistaasi on tänä päivänä melko harvinainen vastaantulija, sen sijaan Koko-limen myynti-ilmoituksia tapaa pilvin pimein. Väri on poistunut tuotannosta, mutta se on vielä melko yleinen.

Yksi suuri hämmennyksen aiheuttaja oli minulle kotoa löytyvä aqua. Netti on pullollaan kuvia "vaaleansinisistä Koko-mukeista". Jopa Stockmann myy Kokoon väriä vaaleansininen! Joissain kuvissa esiintyy ihan erisävyinen vaalea sininen kuin aqua, joka taas on vähän minttumainen. Vastaan tuntui tulevan kuvia näistä selkeästi sinisemmistä vaaleansinisistä Kokoista. Väri oli enemmänkin baby blue. Välillä siis jahtasin aaveita etsinnöissäni. Opin tämän: ei ole kahta eri väriä aqua ja vaaleansininen. Kyseessä on yksi ja sama väri, aqua, joka on yhä tuotannossa. Ihmiset usein viittaavat tähän väriin vaaleansinisenä. En osaa sanoa, onko tämä varsinaisesti väärin vai ei. Iittala kuitenkin itse viittaa väriinsä aina pelkästään nimikkeellä aqua.

Jossain kohtaa aloin epäillä, että ehkä kotoani jo löytyvä aqua ei ollutkaan aqua, vaan minttu. Ehkä olin kaiken tämän ajan epätoivoisesti jäljittänyt mintunväristä Kokoa, vaikka se löytyikin minulta jo kotoa? Tämä oli kumminkin toiveajattelua. Kokon minttu on väriltään paljon vihreämpi ja se on sitä paitsi tänä päivänä suuri harvinaisuus, joka ei todellakaan usein kävele vastaan. Vaan enpä ole selvästi kuitenkaan ainoa, jolle tämä tuottaa hämmennystä. Olenpa nähnyt bloggarinkin viittaavan ostamiinsa aquanvärisiin Koko-mukeihin Kokon mintunvärisinä mukeina. Kokon maailma todella voi olla aloittelevalle tai vaikka vähän kokeneemmallekin hämmentävä!

Monesti ihmiset kauppaavat "sinisiä Koko-mukeja": useimmiten kyseessä on silloin väri sky blue. On melko yleistä, että ihmiset kauppaavat "turkooseja Koko-mukeja": silloinkin yleensä väri on todellisuudessa sky blue, eli taivaansininen, jos Iittalalta kysytään. Ei suinkaan mikään turkoosi. Opetus: turkoosi Koko-muki - sitä EI todellisuudessa ole olemassa.

Myös väri pale pink aiheutti hämmennystä monien nettikuvien takia. Välillä kuvat näistä vaaleanpunaisista mukeista näyttivät niin erilaisilta toisistaan! Toisinaan tuntui näkevän tätä vaaleanpunaista mukia, joka minua hyvinkin miellytti. Ja joskus näki tätä puuterinväristä mukia, jota kaupoissakin olen nähnyt, joka ei ole minun juttuni. Opetus: Kokon 3,5 dl mukeissa ei ole kahta erilaista vaaleanpunaista saatavilla. Joskus kuvat valehtelevat ja johtavat meitä harhaan. Väri pale pink on tämä hyvin puuterimainen väri. Jonkun mielestä se on hieno semmoisena, joku toinen tykkäisi "vaaleanpunaisemmasta". Stockmann myy "vaaleanpunaisia Koko-mukeja". Valitettavasti (jos minulta kysytään) kyseessä on kuitenkin siis tämä aivan sama puuterinen pale pink. 

Espressomukien vaaleanpunainen on kuitenkin ihan erilainen kuin 3,5 dl ja 5 dl mukien pale pink. Minulle vielä onkin jäänyt epäselväksi, mikä on Iittalan antama virallinen nimike tälle vaaleanpunaiselle espressomukille. Onko sekin nimeltään pale pink, vaikka kyseessä on aivan eri väri kuin 3,5 dl mukeissa esiintyvä pale pink? Se olisi hyvin hämmentävää. Vai onko sillä kenties ihan oma nimensä? Vaikea sanoa, koska värilliset espressomukit ovat poistuneet tuotannosta ja kaupoista. Niitä ei siis enää saa uusina Iittalalta tai näiden jälleenmyyjiltä. Ihmiset myyvät usein näitä espressomukejaan nimikkeellä pale pink. Mutta sehän ei tarkoita oikeasti vielä yhtään mitään. 

Ihmiset voivat kutsua myymiensä Koko-mukien värejä AIVAN MIKSI VAIN. Edes käytettyjen astioiden liikkeet eivät aina myy Koko-mukeja niiden oikeilla nimillä. Jälleen esimerkkinä siitä, kuinka se ei tarkoita yhtään mitään, että joku kauppaa väriä jollakin nimikkeellä, on seuraava sattunut tapaus yhä tuotannossa olevasta väristä appelsiini, eng. orange. Kyseessähän on siis selkeä, rehellinen oranssi väri. No, tori.fi:ssäpä oli myynnissä kaksi Kokon lohenpunaista (eli siis "lohenpunaista") mukia. Ja tottahan minä tietämätön tähän sitten haksahdin: kun tietoa olemassa olevista väreistä ei ollut saatavilla ja kuva vääristi väriä aivan toiseksi, minä sitten menin siihen halpaan, että lohenpunainen on oikea Koko-väri. Kun sitten kaivoin mukit paketistaan, ymmärsin että minulle oltiin myyty kaksi appelsiininväristä (siis käytännössä oranssia) Koko-mukia. Tunsin oloni hieman huijatuksi. 

Oliko kyseessä huijaus? Siis myyjän tahallinen yritys johtaa ostajaa harhaan? Jaa-a, tätä on vaikea sanoa ja mahdoton lähteä todistamaan. Minä kuitenkin uskon, että myyjä tasan tarkkaan tiesi, ettei sellaista olekaan kuin lohenpunainen Koko-muki, mutta ilmoittamalla kauppatavaran olevan Kokon lohenpunainen muki, hän saattaisi saada mukin paremmin kaupaksi kuin myymällä oranssia tai appelsiininväristä Koko-mukia, jota ihmiset voivat vielä ostaa uutena kaupoistakin, eli ei siis mikään harvinaisuus. Minä menin siihen halpaan, että ostaisin jotain melko harvinaista.

Tapauksessa onni onnettomuudessa oli kuitenkin, että myydyt mukit olivat loistavassa kunnossa, täysin uudenveroisia eikä myyjä pyytänyt niistä ylihintaa. Itse asiassa sain nämä mukit halvemmalla, mitä olisin saanut ostaessani kaupasta kaksi samanlaista. Ja kun vielä näin sattuu olemaan, että oranssi lukeutuu suosikkiväreihini, lopulta tämä huijaus ei paljonkaan harmittanut. Päätin ilomielin pitää nämä kaksi osana kokoelmaani ja minua lähinnä huvittaa koko juttu näistä minun "harvinaisista lohenpunaisista Koko-mukeista".

Monesti mietin, kuinka paljon selkeämpää ja helpompaa olisi ollut, jos jossain vain olisi ollut saatavilla tietoa. Yksin näiden pähkäily pelkän netin kuvien perusteella jättää kovin paljon arvailun varaan sellaiselle, joka on kaltaiseni myöhäisherännäinen Koko-keräilijä ja alkaa kartuttaa kokoelmaansa vasta, kun suurin osa kaivatuista väreistä on jo poistunut tuotannosta. Totuus on kuitenkin, että nettiin kuka tahansa voi ladata mitä tahansa ja nimetä sen miksikä tahansa. Aina ihmiset eivät tahallaan väärillä nimillä kutsu kuvaamiaan tai kauppaamiaan astioita. Monesti heillä ei vain kerta kaikkiaan ole asiasta tietoa eikä sitä ole myöskään helposti saatavilla, jos etsiikin. Päätin siis tehdä tämä julkaisun auttaakseni tulevia kokoilijoita, jotka etsivät tuotannosta poistuneita värejä tai pohtivat, mitä värejä sarjaan ylipäätänsä on olemassa. Siispä tässä olkaa hyvä!

Kaikki Koko mukien värit ovat (3,5dl): 

appelsiini/orange, aqua, aurinko/sun, blueberry/mustikka, indigo, kirsikka, koralli, lime, minttu/mint, niitty/meadow, 

pale pink, petrooli, pistaasi/pistachio, sahrami/saffron, 

sky blue/taivaansininen ja suklaa/chocolate

Lisäksi mukia myydään valkoisena/white (valkoinen ei ole teknisesti väri) ja kahtena eri ruusukuvioisena versiona.

Pistaasi/Pistachio

Sahrami/Saffron

Aurinko/Sun

Appelsiini/Orange

Koralli

Kirsikka

Suklaa/Chocolate

Petrooli



Indigo

Sky blue / Taivaansininen

Niitty/Meadow

Lime

Aqua

Kokon 3,5 dl mukien pale pink ei ole kovinkaan pink, 
vaan väri on ennemminkin hillitty puuteri.

Postauksestani puuttuu kokonaan kuvat Kokon mintun- ja mustikanvärisistä mukeista. Alla linkit näiden kuviin.

Koko-muki Blueberry/Mustikka

Koko-muki Mint/Minttu

Blueberry/mustikka on todella, todella tumma sininen. Siis tosiaan lähes jo musta. Ehkä melkein voidaankin puhua sinisenmustasta? Blueberry on vielä tuotannossa.

Minttu taas sattuu nyt olemaan värinä yleisesti aivan valtavan kovassa huudossa, mikä on saanut aikaan sen, ettei Koko-mukeja värissä minttu/mint tahdo kerta kaikkiaan löytää mistään. Ei sitten millään. Ei käytettynäkään. Ovat siis todellakin kiven alla! Minunkin kokoelmastani tämä väri vielä puuttuu ja jatkuvien etsintäyritysten puutteesta tämä ei johdu.

Vaihtoehtona väreille löytyy myös puhdas valkoinen.

Lukuisten yksiväristen mukien lisäksi sarjaan on tuotettu myös kaksi näyttävän graafista ruusukuvioista versiota. Molemmat ovat poistuneet tuotannosta 2013, mutta Tori.fi:stä ja vanhojen astioiden myymälöistä näitä vielä löytää. Oranssinvalkoinen Kokon roses-muki alla kuvassa.

Koko roses, orange.

Toisessa ruusumukeista lilanpinkit kukat koreilevat vaaleansinisellä taustalla.
Tässä linkki: Koko roses, pink (Huom! Mikäli linkki on vanhentunut, tee google-haku sanoin Iittala Koko Roses Pink)



Kuvan keskellä värit Pistaasi ja sen alla Niitty, jonka vieressä Lime. Kokon Lime ei ole se 

säväyttävä, energinen väri, jonka limevärin yleensä olen tottunut olevan: se on enemmänkin

pehmeä ja hento pastelliväri.

Kuvan keskellä keltaisensävyt: Sahrami, vieressä Aurinko, päällä Pistaasi. Väreistä Sahrami on yhä tuotannossa, Aurinko on jo melko harvinainen löytö ja Pistaasi sitä vieläkin ehkä harvinaisempi.

Aqua, alapuolella Petrooli, jonka vieressä Indigo, jonka päällä Sky Blue. Aqua on yhä tuotannossa ja siis uutena kaupoista ostettavissa. Muut ovat tuotannosta poistuneet, mutta väriä Sky Blue tulee käytettynä vastaan vielä kohtuu paljon. Tästä poiketen väri Indigo on jo melko harvinainen ja Petrooli sitä harvinaisempi.

Värit Kirsikka, Suklaa ja Petrooli sopivat tosi tummien värien ystäville: luonnossa ne näyttäytyvät vieläkin tummempina.

Punaisensävyt Kirsikka ja Koralli rinnakkain. Koralli yhä tuotannossa, Kirsikka tuotannosta poistunut eikä hyvin yleinen.

Kokon 3,5 dl mukille asetiksi sopii mainiosti Kokon 10 cm halkaisijan pikkulautanen, johon virallisemmin viitataan extrapienenä vatina (vati XS). Nämä pikku vadit ovat ymmärtääkseni poistuneet kokonaan tuotannosta, mutta ainakin vielä tässä vaiheessa, kun blogi on kirjoitettu, niitä vaikuttaisi löytyvän aika hyvin käytettynä lukuisissa väreissä. Minulla ei ole aivan tarkkaa käsitystä siitä, mitkä kaikki värit ylipäätänsä sitten löytyvät Koko XS vadeista: varmaksi osaan sanoa vain ne, jotka olen saanut ostettua. Tästä syystä pidättäydyn postauksessani käsittelemään vain 3,5 dl mukien kohtuu laajaa kirjoa.

Sen kuitenkin sanon, että jos Kokon 0,35 l muki tuntuu tarpeisiisi hieman turhan pieneltä, sarjaan saa myös 0,5 l mukeja, kuten kuvan (alapuolella) oranssi. 0,5 l mukien värien kirjo on kuitenkin huomattavasti suppeampi ja tuotannossa niistä on enää vain valkoinen.

Henkilökohtaisesti asia hämmästyttää minua. 0,5 l:n muki onkin jo sitten melkoinen saavi. Voidaan sanoa että "ylisuuri" muki. Jonkun mielestä se on nimenomaan hyvä asia. Toisen mielestä ylisuuri on, noh, yksinkertaisesti jo liian suuri. Itse teen mielelläni tällaiseen ylisuureen mukiin itselleni kunnon kokoisen latten, joten ehkä vähän naurettavankin iso koko ei haittaa. Hyvä sellaisia mukeja on olla itselleen aina pari kappaletta, vaikkei niitä vieraille kahvipöytään kattaisikaan.

Oma edelleen henkilökohtainen mielipiteeni ja kokemukseni on, että ihanteellisempi tilavuus kuin 3,5 dl tälle mukille olisi 4 dl. Emmekös me suomalaiset nimenomaan olla tunnettuja siitä, että ollaan kovia kittaamaan kahvia? Monelle meistä mikään pikku kupponen aamun starttaamiseen ei yksinkertaisesti kuitenkaan riitä. Pitää olla KUNNON MUKI !

Minun on vaikea uskoa, että olisin ainoa, joka on sitä mieltä. Voinhan toki olla väärässäkin. Itse ehkä vaan tykkään pitää reilunkokoista mukia ns normi mukina perus kahvin kittausta varten ja sitten vielä erikseen ne pari ylisuurta latte- tai teemukia lisänä. Tämä saavi-muki taas on kuitenkin vähän turhan suuri sitten ollakseen se jokapäiväinen, rakas luotto käyttismukini. Iittalan Taika-muki oli minulle juuri passeli kokonsa puolesta, mutta tein päätöksen yhtenäistää astiakaappimme sisällön ja valinta osui sitten lopulta Kokoon ja Taika-mukitkin saivat lähteä. Minullahan tosiaan oli muutama Koko entuudestaan ja hullaannuin niihin väriensä puolesta - minä kun tykkään väreistä. Siis oikein rohkeista, selkeistä, voimakkaista väreistä. Avopuoliso taas tykkää simppelistä, ehkä jopa vähän pelkistetynkin selkeästä, joten päädyttiin siihen, että hyvä, molempien tarpeet ja mieltymykset huomioonottava valinta on sitten yksiväriset mukit eri väreissä. Kokon värimaailma vei lopulta silmissäni voiton Teeman värimaailmasta ja muotokin miellyttää enemmän kuin Teemassa. Loppupeleissä kuitenkin kulhot ja lautaset päädyin ottamaan Teema-sarjan puolelta, sillä Kokon kulhot ja pienet lautaset, joita käyttäisin kakkulautasina, ovat mielestäni hyvin epäkäytännölliset ja jopa vähän hölmöt muodoltaan.

Tästä samasta olen kuullut monien muidenkin kokoilijoiden valittavan: sarjan pienemmät lautaset ja kulhot ovat hiukan hassunmallisia ja varsinkin lapsiperheiden tarpeisiin turhan kiikkeriä. Olen myös kuullut moittivia kommentteja samoista kulhoista mitä taas tulee astianpesukoneen täyttämiseen. Ymmärrän että design on designia ja tässä on varmaan ollut älyttömän hieno taiteellinen visio suunnittelijalla, mutta käyttöesineet ovat kuitenkin ensisijassa käyttöesineitä ja niissä lopulta kumminkin aina käyttömukavuus ja käytännöllisyys arjentoimissa ratkaisee. Näin siis - sanon sen vielä kerran - ainakin minun mielestäni. ;)

Koko XS vati värissä Orange, muki 0,35 l Roses; Orange, ja muki 0,5 l Orange.

Kaiken kaikkiaan kokoilussa mukien osalta viehättää upeat ja pirteät värit (toisaalta myös löytyy valkoista sitä haluavalle ja hempeät pastellivärit herkkyyttä arvostavalle) sekä muoto. Minä antaisin pienen miinuksen perusmukin turhan pienestä koosta, kun ei näitä ole muussakaan koossa saatavana PAITSI sitten ylisuurena puolen litran mukina ja pikkiriikkisenä espressokuppina. Vaan enpä ole itselleni sopivampaakaan sarjaa keksinyt ja sen kun pitäisi tuota parempaakin puoliskoa samalla miellyttää. Tämä on meidän yhteinen valintamme.

Myös jos ihan nyt näin toiveita pääsisi esittämään - ja kyllähän niitä esittää aina voi, eri asia sitten,  kuunteleeko näitä toiveita yhtään kukaan - 0,35 l muki olisi aivan ihana saada tulevaisuudessa myös värissä lila, joka siis tällä hetkellä löytyy mukeista vain espressokuppina, joka minun käytössäni on lähinnä söpö koriste tai lapsen lelu. Ihmiset rakastuivat lilaan! Voi kiltit tehkää siitä 3,5 dl muki! Tai edes tuo ylisuuri saavi 0,5 l muki ja ostan kyllä heti ja niin tekee moni muukin. Vannon, että ne ryövätään käsistä varsinkin, jos teette sesonkimukina! Näin monessa värissä ja sävyssä kun 3,5 dl muki on esiintynyt eikä yhtä ainutta lilan sävyä?! Eihän tuo voi olla oikein!

No niin, huh. Pääsinpä avautumaan astioista. Kylläpä helpotti! ;)

Kaiken kaikkiaan Koko-mukit ovat hauska, mutta mielestäni myös jotenkin tyylikäs valinta. Hauskaksi kokoilun tekee monipuolinen värikirjo ja yhdistelemisen mahdollisuus sekä sarjan sisällä että muiden sarjojen kanssa. Koko-mukit asuvat meillä sulassa sovussa samassa kaapissa yhdessä Teeman monenväristen 17 cm halkaisijan kakkulautasten kanssa eikä tähän asti mitään tappelua ole niiden välille syntynyt! Minun kaapistani löytyy näitä Kokon mukeja laaja värien kirjo ja minusta niin on meille juuri hyvä. Olisiko jotenkin hienostuneempaa ja tyylikkäämpää toimia maltillisemmin ja hillitymmin ja yhdistää hyvin harkitusti maksimissaan kahta väriä ja valkoista? Kenties. Luultavasti. Mutta tämä ratkaisu toisaalta ehkä kuvastaa meitä paremmin ja keitä ihan lopulta haluamme olla. Astiakaappini näyttää minulta. Ehkäpä meillä on kaikki sitten vähän vinksinvonksin tai ainakin heikunkeikun sillain hauskasti näin Peppi Pitkätossua lainatakseni. ;)

En vain pääse siitä faktasta yli, että kun avaan astiakaapin oven ja kurotan sieltä itselleni yhden oikein pirteän värisen mukin, se tekee minut aina vähän iloisemmaksi ja värinkin voi valita vähän mielialan mukaan. Mielialan, joka osakiitos myös Koko-mukien on nykyisin entistäkin usemmin iloinen ja lämmin Aurinko-keltainen tai pirtsakka Appelsiini-oranssi.

Jopa wannabe-minä haikailee joskus yksinkertaisen tyylikkyyden ja kokonaan puhtaanvalkoisen mukisarjan perään. Pelkistettyä, minimalistista skandinaavista sisustusta.... Mutta wannabe-minä ei koskaan päihitä sisälläni käytävää taistoa sisäisen Peppini kanssa - onhan Peppi maailman voimakkain! Elämästä ei kuitenkaan saa puuttua hauskuutta, ja se hauskuus saa puolestani näkyä myös sisustuksessa, joka saa kuvastaa ihmistä ja persoonaa, joka olen. Miten se sitten kuvastaa hyvin hillityin värein pukeutuvaa poikaystävääni? Noooh, tämä lähinnä ehkä kuvastaa sitä, että Mats tietää, millainen tyyppi minä oikein olen - ja valmis sen kanssa elämään! ;D 

Näin meillä.

Wannabe-minäni pieni välierävoitto tapahtui kyllä, kun valittiin ruokalautasia, syviä lautasia ja leipälautasia - ne ovat nyt kaikki 50/50 mustaa ja valkoista Teemaa mustavalkoiseen keittiöömme sopien. Mutta tämäpä alkaakin olla jo kokonaan ihan toinen tarina... :)

Alla kuvassa mukit, jotka lopulta päädyin pitämään. Pakko oli vähän suorittaa harkittua karsintaa, kun mukeja alkoi olla riesaksi asti. Aqua ja Suklaa asuvat ylähyllyn perukoilla poissa aktiivisesti käytössämme olevien mukien tieltä. Kirsikka, Petrooli, Pistaasi ja Roses lähtivät myyntiin. Onneksi näille tuntuu olevan kova kysyntä.

Tässä ne nyt ovat - vinksinvonksin tai ainakin heikunkeikun! ;)

Vielä.... hei psssst! Koko-päätöksentekijät, ottakaa tuotantoon järkevänmallinen kakkulautanen (sama muoto kuin 27 cm halkaisijan ruokalautassessa teillä on, mutta vain pienempi versio siis) teidän ihanalla ja laajalla väriskaalalla, ja minä kyllä lemppaan nuo Teemat niiden vuoksi anytime! ;)

Jepulis, eiköhän tämä päivitys ala olla paketissa. 

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Hei ihmiset ihanat! Jos tästä oli teille apua ja hyötyä ja blogi antoi teille kaipaamanne vastaukset ja auttoi selkeyttämään Kokon 

3,5 dl mukien tarjontaa, pliis, jättäkää kommenttia. Sillä teidän vuoksenne ja avuksenne minä tämän tein. Itseltäni myöhäisenä kokoherännäisenä vei hyvänaikaa päästä täyteen selvyyteen siitä, missä kaikissa väreissä Kokon 3,5 dl mukia onkaan tuotettu suurimman osan näistä väreistä tuotanto kun on jo lopetettu eikä tietoa asiasta löytynyt mistään!

Ja lörpötelkäähän samalla halutessanne vaikka ummet ja lammet omista kokoiluistanne tai aikeistanne siihen. Tämä on ihan sallittavaa, jopa suotavaa! :)

ps! Jos joku ystävällinen sielu haluaa jeesata ja lähettää minulle ottamansa hyvän ja selkeän kuvan joko Koko Blueberry mukista (3,5 dl) tai Koko Roses Pink mukista tai väristä Minttu - ja myöntää minulle luvan käyttää tätä kuvaa tässä blogipäivityksessä, olisin kovasti kiitollinen. Mielelläni kyseiset kuvat lisäisin päivitykseen selkeyttääkseni hommaa entisestään. Älkää kuitenkaan laittako kuvia, joihinka teillä ei ole käyttöoikeutta. Jos haluaisin sellaisen kuvan netistä luvattomasti pölliä, olisin sen osannut tehdä itsekin.

💜:lla 

- Tanja

Kevään keramiikkakurssin satoa

Follow my blog with Bloglovin

Production of the springs ceramic course

Suodatinpussiteline
Coffee filter holder



Kyllästyin etsimään täydellistä mustavalkoisen keittiömme sisustukseen sopivaa seinämallista suodatinpussitelinettä ja päätin tehdä sen itse. Kuvio syntyi sgraffito-tekniikalla. Pohjalla siis valkoinen engobe, päällä musta engobe, viimeistelty mustalla alilasitevärillä ja päälimmäisenä kiiltävä, läpinäkyvä lasite. Savena tietenkin oma kestosuosikkini hienojakoinen valkoinen savi.

 

Kommentit työstä: anoppi sanoi, että tällaisia hän ei olekaan ennen nähnyt. Siis suodatinpussitelineitä kyllä, mutta ei savesta. Minulle valinta oli ilmeinen: minun materiaalini on savi.

 

Pitkään keramiikkatöitä harrastanut kurssikaverikin innostui ideasta, että hänpä tekee seuraavalla kerralla suodatinpussitelineen itsekin! Näin ne ideat kursseilla kiertää, mutta minulta jos kysytään, sehän on vain positiivista. :)
 

 

I got tired of looking for the perfect wall-mounted coffee filter holder that would suit our black and white kitchen, and decided to make it myself. I used sgraffito technique for the detailed little coffee cup pattern. First layer is white engobe, second layer is black engobe perfected with some black underglaze color and on the surface there's transparent glossy glaze. The clay used is not so surprisingly my own favorite fine-grained white clay.

 

Feedback I've gotten from the work: mother-in-law said she has never seen item like this before. Coffee filter holders she has seen but not made of clay. For me the choice was more than obvious: clay is my material.

 

My class mate who's worked with clay for a long time also got excited about the idea and said she needs to make her own ceramic coffee filter holder next time! This is how the ideas spread on these courses, but if you ask me there is nothing wrong with that. It's nice we get new ideas from each others. :)

Tervetuloa-kyltti
Welcome sign

Lähes hetken mielijohteesta tuli sitten loppuun vielä tämmönen ovikylttikin väkerrettyä. Meidän kisulithan on mukana taas totta kai. Ainakin vierailijat saattavat aavistaa, mitä oven takana odottaa! :) Yläkerran naapuri ihan tässä kehui yksi päivä, kuinka meillä on kuulemma aina kivanäköisiä ovikoristeita, olen taitava käsistäni ja laita vaan jatkossakin töitäsi esille, hyvältä näyttää! :D

Perfektionisti minussa miettii, kuinka monella tapaa voisi olla vielä kivemmankin näköinen ja parempi, mutta loppujen lopuksi onhan se nyt kuitenkin aivan uniikki ovikoriste, jolla on ilmeisesti naapureidenkin hyväksyntä!

Materiaalit: valkoinen savi, rauta- ja mangaanioksidit, alilasitevärit, kiiltävä sininen lasite.

It was almost a-spur-of-the-moment thing to make this welcome sign. Of course our cats are in the work once again. At least the visitors will have an idea what to expect to meet once the door is opened! Our neighbor from upstairs told me "you always have such nice things hanging in your door, you are very talented, just keep on putting up your work in future too, looks great!":D
The perfectionist in me keeps wondering how many ways I could've made it even better and nicer looking. But in the end one can't deny it is a completely unique door decoration, one of a kind, and at least now I know I have the neighbors approval for it as well!

Materials: white clay, iron and manganese oxides, underglaze colors, glossy blue glaze.

 

Harakka-jääkaappimagneetti
Magpie fridge magnet

Mitä tästä voi sanoa? Se on harakka. Se on jääkaappimagneetti. Ja mustavalkoisena kaveri sopii keittiömme sisustukseen kuin nyrkki silmään.

What can I say? It's a magpie. It's a fridge magnet. And being black and white the fellow goes perfectly well together with the rest of our kitchen.

* * *

Odottelen jo kovasti syksyn keramiikkakurssia alkavaksi. Pari työtäkin on jo valmiina odottelemassa jo pääsyään raakapolttoon. :)

I'm anxiously waiting for the autumns pottery class to start. I even have couple works already at home ready just waiting for the firing.

Tummanpunainen hiuskriisi

Elikkä alla kuvassa on lähtötilanne keväällä, joka ei siis ollut vielä se kriisi. Minulla oli oma luonnollinen hiusvärini hyvin pitkällä. Ei huono, mutta minä vain olen sellainen, että kaipaan pientä vaihtelua aika ajoin, ja olin pitänyt tukkaani tämännäköisenä jo puolisentoista vuotta (minulle se on jo pitkä aika!).  Niinpä annoin kampaajan mallinmuutoksen lisäksi laittaa minulle värin. Toiveena oli saada häivähdys punaista mukaan. Minun oma värini, mutta semmoisella pienellä punertavalla twistillä, joka olisi pehmeän ja luonnollisen näköinen eikä juurikaan omaa väriäni tummempi. Taisin kuvata väritoivettani 'kultakupariksi'.

 

 DARK RED HAIR CRISIS

 

So here in the picture down below is the original starting point. This is not THE CRISIS yet. Crisis is yet to come. So here I have still my very own natural hair color. I don't think it's bad at all. I just happen to be such person who longs for a little change from time to time. I had already stayed in this color for a year and a half, and to me it's a very long time! So I did the tragic mistake of letting a hair dresser not only change my hair cut but to dye my hair as well. The wish I had was to add a slight hint of red to my color. I wanted it to be like my color was but just with a small red twist that would keep my soft and natural look and not change the color too much darker either. I believe I subscribed the color I was looking for as "copper gold".

 

 

Alkuperäinen värini ennen kampaamokäyntiä
The original hair color before the visit at the hair salon

 

 

Noh, kuvassa alla näemme sen kampaajan päivittämän "pienen twistin".  -__-

Huokaus. Ei nyt mennyt nappiin ollenkaan. Olin tosi harmissani. Hiusten värjäys kampaajalla ei ole mitään halpaa lystiä, mutta ajattelin, että tämän kerran nyt satsaan. 'Antaa ammattilaisen tehdä niin tulee hyvä.' Ja kissanviikset! Nyt meni kyllä väri tosi pahasti pieleen! Juuri tätä en halunnut: liian tummaa väriä, joka näyttää kovalta kasvojani vasten saaden minut näyttämään sairaalloisen kalpealta!

And here in the picture down below we have that "little red twist" hair dresser gave my hair. Oh sigh. Not what I was after at all. I was NOT happy. I was bummed. It's not a cheap thrill to update your hair color at the hair salon, but I just thought to myself just this once I allow this to myself. 'I'll leave it to a professional. That's how I get it done right.' Yeah, sure. This went south completely! This is was exactly what I didn't want: too dark of a color that makes me look just morbidly pale!

 

Lähtötilanne (väri kampaajan jäljiltä)
The starting point (color after hair dresser dyed the hair)

 

Yritin ajatella positiivisesti, että noh, nythän sitten saan sitä vaihtelua koko rahan edestä, onpahan ainakin ihan erilainen! Ehkä vie vain hetken tottua tähän, sitä paitsi väri haalistuu kuitenkin pian, muistuttelin itselleni.

I am a firm believer in positive thinking so I first thought to myself  'oh well, now I am getting a hell of a lot change and difference, I am getting a run for my money for sure! Maybe it will just take some time to get used to this change. Besides, the color will fade out in no time', I reminded myself.

 

Vaan päivät kuluivat, mutta vieläkään en ollut päässyt sinuiksi uuden värini kanssa. Ymmärsin, että kyseessä ei ollut vain alkujärkytys suuren muutoksen edessä, vaan ihan oikeasti en sitten kerta kaikkiaan tässä värissä viihtynyt, se ei vain yhtään tuntunut omalta. En siitä tykännyt, en siihen tottunut enkä halunnut tottua. Minusta se ei vaan minulle sopinut ollenkaan. Värin täytyi siis lähteä!

So days went by but yet I had not been able to get comfortable with my new looks. It was then that I understood me feeling shocked wasn't just my first reaction to something different. I actually really did not feel like myself at this color. I didn't feel comfortable, I didn't like it. It wasn't a simple matter of getting used to. I gave it a fair change, but I didn't get used to it. I knew  I wouldn't get used to it and I didn't wanted to get used to it. I hated it! I didn't think it suited me at all, it simply was just all wrong! The color had to go!

* * *

2 kk murheellisen kampaamokatastrofin jälkeen väri oli kulunut alla olevan "ennen"-kuvan mukaiseksi. Olin kuluttanut väriä käyttämällä hiustenhoitotuotteita, joita nimenomaan EI ollut värjätyille hiuksille suunniteltu, sekä tekemällä öljyhoitoja.
2 months after the disappointing hair salon disaster my hair color had faded to be what you can see in a "before" picture down below. This time between I had been using hair products on purpose that WASN'T designed for dyed hair - I didn't wanted to protect the color I wasn't keen on. I wanted it to fade away asap so I also gave my hair some good oil treatments - great for the condition of the hair, not so great for hair color.

So here we are!

MISSIO HIUSVÄRIN HAALISTUS : RUOKASOODA + SITRUUNAMEHU + SHAMPOO MISSION FADING HAIR COLOR: BAKING SODA + LEMON JUICE + SHAMPOO

Ensimmäisenä otin kokeiluun yhdistelmän ruokasoodaa, sitruunamehua ja shampoota, ja väriä lähti kyllä ihan silminnähtävästi!
First I tested out the hair hack of using combination of baking soda, lemon juice and shampoo in order to remove some hair dye, and it WORKED! I DID get rid of some of the unwanted color I had!

Elikkäs muovikippoon hujautin suuripiirteisesti noin ruokalusikallisen ruokasoodaa, vaistonvaraisen lorauksen sitruunamehua ja ehkä pari-kolme ruokalusikallista shampoota ja pistin sotkun sekaisin. Mikäli seos tulee kuivaan tukkaan, siihen voidaan lisätä myös aavistus vettä mömmön levittämisen helpottamiseksi. Itse laitoin kosteaan tukkaan ja annon vaikuttaa suihkumyssyn alla nelisenkymmentä minuuttia.
So in a plastic bowl I mixed together one tablespoon of baking soda, splash of lemon juice and about from two to three tablespoons of shampoo. If the mixture goes to dry hair it may be in order to add little water to it as well for easier spreading. I myself however added the mixture to damp hair and let it affect under a shower cap for 40 minutes.

 

ENNEN sitruunamehuruokasooda-käsittelyä
BEFORE the lemon juice and baking soda treatment

JÄLKEEN sitruunamehuruokasooda-käsittelyn
AFTER the lemon juice and baking soda treatment

On tunnettu tosi asia, että sitruuna avaa hiussuomut ja kuivattaa hiuksia. Tämän vuoksi huuhdottuani mömmön päästäni suihkin hiuksiini vielä runsaasti etikkavettä (sekoitussuhde 2,5 dl vettä + 2 rkl omenaviinietikkaa) ja tämä siis siitä syystä, että etikka sulkee hiussuomuja! Lopuksi huuhdoin etikat pois ja käytin hoitoainetta aivan normaaliin tapaan.
It is a known fact that lemon opens up the hair cuticles and therefore makes your hair dry. For this reason after washing away the mixture of lemon juice, baking soda and shampoo, I doused my hair with vinegar water (2,5 dl water + 2 tbsp vinegar): vinegar closes hair cuticles. Last I washed away the vinegar and used conditioner just like I normally would.

Käsittelyn jäljiltä hiukset jäivät kuivanoloisiksi ja väri kulahtaneen ja elottoman näköiseksi etikkamenettelystä huolimatta, mutta kyllähän se värikin haalistui. :)
After the treatment hair felt quite dry and the color looked tired and lifeless despite the vinegar procedure. But fair amount of that unwanted hair color was gone too, and that is exactly I was after!


MISSIO HIUSVÄRINPURKU: C-VITAMIINI + SHAMPOO
MISSION REMOVING DYE: Vitamin C + SHAMPOO


Seuraavaksi kokeiluun lähti värinpurku c-vitamiinilla. Apteekista saa pyydettäessä c-vitamiinia jauheena nimikkeellä askorbiinihappo. 20 gramman pussi maksaa alle neljä euroa, eli tämä niksi ei vie välittömään konkurssiin!
Next it was time to test out the removing dye with Vitamin C hack. At least here in Finland they sell this stuff also in powder form. You might need to ask for it from the pharmacy personnel. Ask for ascorbic acid in powder form and they get this little bag for you from the hidden stash, very hush hush! LOL. Bag of 20 grams costs less than 4 euros so it won't take you in immediate bankruptcy either. (Or I sure hope it won't!) If it isn't available for you in a powder form worry not - you can just as well crush some Vitamin C pills yourself.

 

 

Askorbiinihappo sopii siis suoravärin poistoon tai liian tummaksi napanneen hiusvärin poistoon, ja jälkimmäisestähän olikin meitin keississä kyse. Askorbiinihapolla voidaan myös poistaa epäpuhtaasta vedestä tarttuneita metalleja (vihertävyys/sinertävyys hiuksissa), mutta sen sijaan luonnollisen värisiä hiuksia tällä ei voida vaalentaa. Myöskään hiusten alkuperäistä väriä askorbiinihapolla ei voida palauttaa kertaalleen vaalennettuun tukkaan: siihen ei mikään koskaan pysty.

Ascorbic acid, better known as Vitamin C, is good for removing semi-permanent hair color or color that came out much darker than intended, and this was the case here with my hair. This hack can be used also for removing residues of medal hair might have caught from impure water (greenish color in hair). However, it cannot be used for lightening your natural hair color. Neither it can be used for restoring your original hair color once you have bleached it: nothing can ever do that.

 

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan 20 g askorbiinihappoa sekoitetaan sopivaan määrään shampoota (n. 2-4 rkl) ja sotku levitetään pyyhekuiviin hiuksiin - voidaan levittää myös kuiviin hiuksiin, jolloin seokseen kannattaa lisätä aavistus vettä levityksen helpottamiseksi. Annetaan vaikuttaa hiuksissa myssyn alla 10-90 minuuttia hiusten väristä ja halutusta tuloksesta riippuen, jonka jälkeen huuhdellaan pois. Itse pidin päässä sen 90 min.

So in all it's simplicity the 20 grams of Vitamin C powder is mixed with shampoo (there about from two to four tablespoons) and you rub it into your towel tried hair. If you are gonna use it on dry hair you might wanna add little water to the mixture to make your task easier. Then under a shower cap allow the mixture to work it's magic on your hair from 10 to 90 minutes depending on the color of your hair and the result you wish to achieve. I kept the mixture in my hair for 90 minutes myself.

 

ENNEN värinpurkua askorbiinihapolla
BEFORE the Vitamin C procedure

JÄLKEEN askorbiinihappokäsittelyn
AFTER the vitamin C procedure

Ja hallelujaa! HURRAAA!!! Vihdoin peilistä takaisin katsoo taas joku ihan minun näköinen tyyppi ja vihdoin olen päässyt takaisin minulle sopivaan tummuusasteeseen ja väriin, jossa viihdyn! ❤
And hallelujah! HÛRRAY!!! Finally someone who looks like me looks back at me from the mirror! Finally I've gotten back the level of darkness that I feel comfortable in! This feels like me. Yay! ❤

Huvittavaa kyllä koko tässä prosessissa oli lopulta lopputuloksena hyvin pitkälti sellainen väri, mitä alun alkaen lähdin sieltä kampaajalta hakemaan! Tukkaan jäi juuri sopiva häivähdys punaista askorbiinihappokäsittelyn jäljiltä. Tämä väri tuntuu omalta. Nyt olen tyytyväinen! ^_^
The amusing thing in this whole little journey is that in the end I got pretty much just the hair color I originally was after when I allowed the hair dresser to dye my hair. There was just a hint of redness left in my hair after the Vitamin C hack. I'm back. I'm happy.  ^_^

Jälkiviisasteluna: jos pääsisin ajassa takaisin hetkeen kampaajan jälkeen ja pieleen mennyt väri olisi päässäni, en suotta kärvistelisi epämieluisan värini kanssa kahta kuukautta, vaan purkaisin värin saman tien askorbiinihappokäsittelyllä. Luultavasti olisin joutunut tekemään käsittelyn ainakin kahteen kertaan. Askorbiinihappokäsittely poisti väriä sitruunaruokasoodakäsittelyä tehokkaammin ja jätti hiukset parempikuntoisen oloiseksi, joten skippaisin siis sitruunaruokasoodakäsittelyn oikeastaan kokonaan.
The aftermath: if I could get back in time to the moment after the hair salon and hair dye gone wrong I would not choose to stand for the hair color I so disliked for two whole months. Definitely not. Instead I would use the Vitamin C hack on my hair right away. Probably if I did it like that I would've needed to do it twice at least. In my experience the Vitamin C hack removed hair dye better than the lemon juice and baking soda hack did. Also Vitamin C hack left my hair looking and feeling like it's in better condition, so if I had the power of turning back time I would do the Vitamin C hack twice and lemon juice baking soda hack I would completely pass.

Siitä haluan kuitenkin muistuttaa, että hiustyyppejä on erilaisia ja on yksilöllistä, miten kenenkin tukka mihinkin reagoi! Minulla askorbiinihappokäsittely toimi aivan loistavan hyvin: kun huuhtelin mömmöt hiuksistani, hiukset jäivät niin ihanan siloisiksi ja liukkaiksi, ettei tarvinnut edes hoitoainetta laittaa! Ystäväni kuitenkin kertoi saman käsittelyn jättäneen hänen hiuksensa karmivaan kuntoon ja todella kuiviksi. Hänkin oli kuitenkin sen valmis myöntämään, että tämä askorbiinihappokäsittely on normi värinpoistoon verrattuna kuitenkin hyvin pieni paha.
One thing I wanna remind people about is that there is different hair types and everybody's hair reacts to things in individual way. For me the Vitamin C hack worked delightfully: when I rinsed my hair, my hair was left so silky soft and smooth and slippery I didn't even need to use conditioner! But my friend, who tried this same procedure to her hair, had a whole different experience: she told me her hair was a complete mess after she was done. So incredibly dry you would not believe!
However, she too was absolutely willing to admit that in comparison bleaching vs Vitamin C hack, the Vitamin C hack is by far the lesser bad.

Kaiken kaikkiaan siis suosittelen lämpimästi näitä vaihtoehtoisia värinpoistomenetelmiä sen perinteisen valkaisun sijaan! Olin itse todellakin positiivisen yllättynyt siitä, kuinka hienosti pääsin tummasta punaisestani takaisin vaaleaan ilman että vetyperoksidia käytettiin ollenkaan! Säästin tukkaani siltä kuluttavalta prosessilta, mikä valkaisu on, eikä tämä käynyt lompakonkaan päälle! Super tyytyväinen olen ja huojentunut. Minulle tämä oli pelastus ja todellinen vallankumous!
All in all I full heartedly recommend these optional ways of removing dye from the hair instead of that traditional ol' bleaching method. I was truly positively surprised of it just how much lighter I got my hair all the way from that dark red color I had and without using any peroxide! I was able to save my hair from that hair damaging horror that bleaching is. And it did not cost too much either!
I'm just supper satisfied and relieved with these results. For me it was a rescue when I needed one.

 

So I went from this to this (see pic above) 

without any hair damaging bleaching!!


 

Ääntä neljän vuoden hiljaiselon jälkeen - elämä jatkuu

Edellisestä blogipäivityksestä on nähtävästi jo kokonaiset neljä vuotta. Hupsista.

Se, mikä nyt sai palaamaan blogin äärelle, niin oikeastaan tämän kevään "tukkakriisi" ja projektina sen korjaaminen. Tässä matkan varrella vastaan tuli kaikenlaista sellaista, joka vaan täytyy jakaa maailman kanssa!

Noise after four years of radio silence - life goes on

It's been four years since I last updated my blog. Whoopsie.

The thing that got me now to return to my blog was actually the "hair crisis" of this spring and the whole project of fixing it. During it I learned so much I want to share with the world!

 

* * *

 

Blogi kulki aiemmin nimellä Playing with my inner child, ja alkupuolen postauksissa olikin enemmän lapsekas puoleni esillä, lelunkeräilyharrastukset sun muut. Tein nyt päätöksen siirtää bloginikin Juicy Little Tangerine "brändini" alle. Juicy Little Tangerine nimen alla olen erinäisissä tapahtumissa myynyt erilaisia tuotoksiani ja pidän yllä saman nimistä Facebook-sivustoa luomuksilleni. Sivu onkin lähes yhtä aktiivisesti ylläpidetty kuin tämä blogi, heh heh. Nimen alkuperästä on hankalampi sanoa. Tangerine nimellä olen kuitenkin kulkenut netissä teini-ikäisestä, mene ja tiedä.
Before blog was going by the name of Playing with my inner child, and in the early posts my childlike side was more present in the form of my toy collections etc. Now I made the decision of moving the blog too under my Juicy Little Tangerine "brand". I have been selling some of my creations in certain events under that name and I also have Facebook page for my creations by that same name. Facebook page is pretty much just as active as this blog, haha. I can't remember the origin for the name. All I remember I've used the name Tangerine already for a long time in the magical world of Internet, go figure.

Enivei, blogissa kokonaisuutena on kumminkin materiaalia ja juttua laajalti elämäni eri osa-alueilta, ja luovuus ja kaikenlainen näpertäminen on kumminkin elämässäni suuremmassa osassa tätä nykyä kuin ne "lapselliset jutut", joten tämä on sopivampi nimi. Sisäinen lapseni on ehkä viime aikoina hiukan vähemmän ollut esillä, mutta on satavarmaa, että hän on vielä paitsi elossa myös hyvissä voimissaan! :D Tämän huomasin, kun selasin läpi vanhat päivitykseni ja päästiin itse asiaan eli lempparileluihini, niin kyllä edelleen vaan niistä saan iloa ja mielihyvää ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että mulla on tuolla kuuluisassa aarrearkussani joitakin aivan sairaan siistejä juttuja, jotka tuo aina sen hymyn kasvoille!
Anyway, in the blog I have material from many different areas of my life, and creativity and creating is in bigger part in my life these days than all that "childish stuff", so with that I feel this name is more suitable for the blog than the old one was. It may be my inner child has been little less present lately, but I'm one hundred percent sure she is still alive and well. I noticed this when I thumbed through my old posts and when I finally got to business, in other words to my favorite toys, it brought a great big smile on my face. So in some way this stuff still absolutely brings me joy and good mood after all these years. I still think I have some seriously cool stuff in my famous treasure chest, so this is something that hasn't changed and probably never will.

 

Pitää varmaan alkaa taas vahtimaan ebay:ta ja kartuttaa noita kokoelmia. Se on vaan jotenkin mulle mukavaa touhua. ^^  Pitempään ollut raha vaan niin tiukassa, että kaikki ylimääräinen on karsiintunut pakostakin pois. Keräilysälähän siinä ensimmäisenä jää pois. On se raha vieläkin kyllä melko tiukassa, että hankinnat suurella harkinnalla ja tavara on saatava hyvään hintaan. Ehkä sitä vähän jo joskus pystyisi, sillain ihan kohtuudella... :)
In fact I thought to myself I should probably start watching ebay again for some missing childhood treasures. This treasure hunting is fun hobby for me. For a good while money has been so tight for me I've had to cut down pretty much everything that isn't completely necessary for living and collectibles obviously aren't. Not like I even now would have that much money to go around but maybe I could start looking around little bit. All purchases only with long and careful consideration even when it's great bargain. Within limits and I should be fine. :)

 * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

                                           

Ennen kuin päästään kiinni tähän hiuskriisitapaukseen koen velvollisuudekseni neljän vuoden tauon jälkeen kertoa aikaisempiin postauksiin viitaten, että elämän pienet ilot ovat edelleenkin minulle tärkeitä ja latteja on vieläkin kiva joskus kotona nauttia. Lattet ja cappuccinot ovat nyt jo muutaman vuoden tulleet kotona nautittua Nespresson Lattissima+-kahvikoneen keittäminä. Suosittelen ehdottomasti investointina maitokahvien ystäville. Näppärä vekotin, joka käden käänteessä höyryttää espresson päälle aidosta maidosta ihanan paksun maitovaahdon (vaahdon määrää voi säädellä ja vaahdotinputken puhdistuskin hoituu kätevästi höyrynapin painalluksella). Kahvilatasoinen makunautinto noin ainakin meitin arviokyvyn mukaan. Kapselit toki ovat siinä määrin hintavia, että tulee kahvikupille tietysti hintaa enkä todellakaan päivittäin raaskikaan juoda. Toki ei hintaa pidäkään verrata sen perussumppikahvikupposen hintaan, vaan erikoiskahvikupillisen hintaan. Nespresson espressokapselit maksavat 0,42 €/kpl, jolloin hintaa lattissima-lattelle tulee alle euron verran. Kahvilassa saa lattesta pulittaa yleensä kumminkin sen 3,50 €. Ainakin. Kyllä pieni arjen luksus on joskus paikallaan ja on vieraillekin mukava tarjota. ^^

Before we get to the case of hair crisis I feel it's my duty to tell after four years of radio silence and referring to my earlier posts that the little things in life (and taking joy in them) are still important to me and I still sure like my lattes. During last few years lattes and cappuccinos at home I've enjoyed made by Nespresso's Lattissima+ -coffee machine. I absolutely recommend this investment to any friends of milk foam coffees. Nifty machine that steams a lovely velvety layer of milk foam (of real milk!) to the top of your favorite espresso. You can adjust the amount of the foam with a switch and even cleansing the milk pipe is done with a simple push of a button. Result compares to coffee house latte if you ask me. Of course the coffee capsules are quite pricey so I still don't have lattes everyday. However one must remember not to compare price of this coffee to a cup of regular black coffee but you compare it to the price of coffee house latte. Nespresso capsules cost 0,42 € a piece which gives a lattissima latte the price of less than one euro. Here in Finland at least you usually get to pay 3,50 € for a latte, maybe more. I feel I deserve to have a little luxury in my life and it is nice to offer good coffee to guests too. ^^
 

Elämän pienet ilot: kelvollinen latte kotona
Little things in life: decent latte right at home

 

Indiana-kissa taas sai kuin saikin sen kaipaamansa toverin!! Poikakin on rodultaan devon rex totta kai. Hänen nimensä on Damien. ^^
Indiana the cat got that friend she so desperately longed for!! He is also a devon rex, of course. His name is Damien. ^^

                   Indiana ja Damien kun Dami tuli taloon           Indiana ja Damien when we got Dami
 

Indiana ja Damien tuoreemmassa kuvassa.
Indiana ja Damien in a more recent picture.

Damien kesä 2018
Damien summer 2018

 

Ja - tämä on hyvin tärkeää - olen saanut myös sen viimeisen minulta puuttuneen My Magic Kissing Dragonin eli Smoocherin! Eli kaikki saatu 'minttinä', mutta luonnollisesti korkkasin ne saman tein paketeistaan.

And - now this is very important - I've also gotten the last missing My Magic Kissing Dragon, Smoocher! So now I've collected them all in mint condition, but obviously goes without saying I immediately removed them from their packages.

 

 

Muuten tarinan jatko meni pähkinänkuoressa niin, että ihanaa Köpiksen reissua seurasi mahtavat reissut Barcelona ja Berliini - ensimmäinen kohde, jonne ei menty Robbie Williamsin perässä, vaan ihan muuten vaan. :D

Berliinistäkin löytyi sitten se mulle jo pakolliseksi muodostunut Build-A-Bear ja Bamse-nalle sai kaverikseen Günther-nallen.

What comes to rest of the story in a nutshell the wonderful Copenhagen trip was followed by amazing trips to Barcelona and Berlin - the first destination where we didn't go after Robbie Williams concert but just because. :D
From Berlin also we found the "inevitable" Build-A-Bear, and so Bamse-teddy got a friend, Günther-teddy.

Günther. Mistäköhän seuraava matkamuistonalle?
Günther. I wonder where my next souvenir teddy will be from?

Sen jälkeen ei olekaan tullut ulkomaanreissuja. Elämä johti minut ja Tuomaksen eri teille ja siinä meni samalla kuviot pitkälti uusiksi. Kisut jätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä minulle, ja nyt meillä kolmella on uusi elämä Kirkkonummella, mistä löysin kisuille uuden "isän".

After Berlin there hasn't been any trips abroad for me as life led me and Tuomas to separate paths.

Cats I got to keep, everything else pretty much changed at that point. Now my kitties and I have a new life at Kirkkonummi where I was able to find new "daddy" for kitties.

                                                                * * * * *

Vanhoja päivityksiä plärätessä tuli hyvä mieli, mutta samalla pieni haikeuskin heräsi, kun hauskat ja mahtavat menneen elämän teemapartymme tulivat vastaan. Ne eivät enää oikeastaan ole osa elämääni, siitä se haikeus. Lohduttaudun kuitenkin ajatuksella, että ehkäpä vielä hamassa tulevaisuudessa teemapippalot palaavat elämääni vaikkapa lastenkutsujen muodossa paitsi oman sisäisen lapseni, myös oman lapseni suureksi iloksi, kuka tietää. Oman lapsen kanssa olisi varmasti hauska myös jakaa innostus leluihin, jos lelusarjojen maailmasta sattuisi vaikka löytymään joku yhteinen kiinnostuksen kohde. Oma jälkikasvu kieltämättä tarjoaisi hyväksyttävän hyppäyksen takasin lasten maailmaan!

 

Going through my old blog posts I feel warm and happy remembering all our fun and awesome theme parties. But in addition I feel slightly wistful as that stuff is no longer part of my life really.

I take comfort in the thought that maybe one day in the future theme parties return to my life. Perhaps it'll happen in a form of children's parties - good times to both for my own inner child and my own child! Who knows. With own child it would also be so fun to share enthusiasm for toys. Maybe we could find a series we could collect and play with together. Now what would be better than that? In fact own offspring would offer acceptable jump right back into children's world, can't wait! 

 

 

* * * * *

 

Taidekujailutkin jäivät tuossa pidemmäksi toviksi, mutta Glorian 2017 Jouluiselle taidekujalle ja ensimmäiseen Kibeconiin tuli myyjänä osallistuttua ja kivaa oli ja uudelleenkin osallistun, jos tulee siihen mahdollisuus! ^^

Also artist alleys were left behind for a good while, but for Gloria's 2017 Christmassy artist alley and first Kibecon I did participate as a seller. I had a lot of fun and I will absolutely participate again if I get the chance! ^^
 

Uusien kuvioiden myötä on myös löytynyt uusi harrastus ja intohimo tai oikeastaan olen löytänyt lapsuuden rakkaan harrastuksen uudelleen - keramiikan teon! <3

Kurssi tai pari savitöitä Kantsun nuorisotalolla oli minulle aikanaan ensikosketus keramiikan maailmaan. Sen jälkeen savea on päässyt ehkä kerran yläasteella kokeilemaan ja siinä se olikin, kunnes nyt ainakin 15 vuotta myöhemmin harrastus löytyi uudelleen ja nyt olen aivan koukussa!

With life moving on a new hobby and a passion has been found too. Or actually I've found my childhoods dear hobby again, pottery! <3

I got my first taste of ceramic art over 19 years ago. It was nothing more than just a class or two working with clay at the local community center with other children. After that during all these years I've maybe worked once or twice with clay at school. And that was all until now years and years later I found my old hobby again and now I'm completely hooked!

 

Some of my work so far:

 

My first little bit bigger sculpture was this Snorlax

 

Indiana sleeping kitty - possibly my best work so far (I think)

 

Some more fan art stuff

 

Just some work in progress...

Aina niin avulias Indi auttaa hahmottamaan tämän patsaan todellisen koon
Always so helpful Indi helping you to get a sense of the size of the cat statue

 

Damien poseeraa näköispatsaansa vieressä
Damien posing next to his own look-alike statue