Kevään keramiikkakurssin satoa

Follow my blog with Bloglovin

Production of the springs ceramic course

Suodatinpussiteline
Coffee filter holder



Kyllästyin etsimään täydellistä mustavalkoisen keittiömme sisustukseen sopivaa seinämallista suodatinpussitelinettä ja päätin tehdä sen itse. Kuvio syntyi sgraffito-tekniikalla. Pohjalla siis valkoinen engobe, päällä musta engobe, viimeistelty mustalla alilasitevärillä ja päälimmäisenä kiiltävä, läpinäkyvä lasite. Savena tietenkin oma kestosuosikkini hienojakoinen valkoinen savi.

 

Kommentit työstä: anoppi sanoi, että tällaisia hän ei olekaan ennen nähnyt. Siis suodatinpussitelineitä kyllä, mutta ei savesta. Minulle valinta oli ilmeinen: minun materiaalini on savi.

 

Pitkään keramiikkatöitä harrastanut kurssikaverikin innostui ideasta, että hänpä tekee seuraavalla kerralla suodatinpussitelineen itsekin! Näin ne ideat kursseilla kiertää, mutta minulta jos kysytään, sehän on vain positiivista. :)
 

 

I got tired of looking for the perfect wall-mounted coffee filter holder that would suit our black and white kitchen, and decided to make it myself. I used sgraffito technique for the detailed little coffee cup pattern. First layer is white engobe, second layer is black engobe perfected with some black underglaze color and on the surface there's transparent glossy glaze. The clay used is not so surprisingly my own favorite fine-grained white clay.

 

Feedback I've gotten from the work: mother-in-law said she has never seen item like this before. Coffee filter holders she has seen but not made of clay. For me the choice was more than obvious: clay is my material.

 

My class mate who's worked with clay for a long time also got excited about the idea and said she needs to make her own ceramic coffee filter holder next time! This is how the ideas spread on these courses, but if you ask me there is nothing wrong with that. It's nice we get new ideas from each others. :)

Tervetuloa-kyltti
Welcome sign

Lähes hetken mielijohteesta tuli sitten loppuun vielä tämmönen ovikylttikin väkerrettyä. Meidän kisulithan on mukana taas totta kai. Ainakin vierailijat saattavat aavistaa, mitä oven takana odottaa! :) Yläkerran naapuri ihan tässä kehui yksi päivä, kuinka meillä on kuulemma aina kivanäköisiä ovikoristeita, olen taitava käsistäni ja laita vaan jatkossakin töitäsi esille, hyvältä näyttää! :D

Perfektionisti minussa miettii, kuinka monella tapaa voisi olla vielä kivemmankin näköinen ja parempi, mutta loppujen lopuksi onhan se nyt kuitenkin aivan uniikki ovikoriste, jolla on ilmeisesti naapureidenkin hyväksyntä!

Materiaalit: valkoinen savi, rauta- ja mangaanioksidit, alilasitevärit, kiiltävä sininen lasite.

It was almost a-spur-of-the-moment thing to make this welcome sign. Of course our cats are in the work once again. At least the visitors will have an idea what to expect to meet once the door is opened! Our neighbor from upstairs told me "you always have such nice things hanging in your door, you are very talented, just keep on putting up your work in future too, looks great!":D
The perfectionist in me keeps wondering how many ways I could've made it even better and nicer looking. But in the end one can't deny it is a completely unique door decoration, one of a kind, and at least now I know I have the neighbors approval for it as well!

Materials: white clay, iron and manganese oxides, underglaze colors, glossy blue glaze.

 

Harakka-jääkaappimagneetti
Magpie fridge magnet

Mitä tästä voi sanoa? Se on harakka. Se on jääkaappimagneetti. Ja mustavalkoisena kaveri sopii keittiömme sisustukseen kuin nyrkki silmään.

What can I say? It's a magpie. It's a fridge magnet. And being black and white the fellow goes perfectly well together with the rest of our kitchen.

* * *

Odottelen jo kovasti syksyn keramiikkakurssia alkavaksi. Pari työtäkin on jo valmiina odottelemassa jo pääsyään raakapolttoon. :)

I'm anxiously waiting for the autumns pottery class to start. I even have couple works already at home ready just waiting for the firing.

Tummanpunainen hiuskriisi

Elikkä alla kuvassa on lähtötilanne keväällä, joka ei siis ollut vielä se kriisi. Minulla oli oma luonnollinen hiusvärini hyvin pitkällä. Ei huono, mutta minä vain olen sellainen, että kaipaan pientä vaihtelua aika ajoin, ja olin pitänyt tukkaani tämännäköisenä jo puolisentoista vuotta (minulle se on jo pitkä aika!).  Niinpä annoin kampaajan mallinmuutoksen lisäksi laittaa minulle värin. Toiveena oli saada häivähdys punaista mukaan. Minun oma värini, mutta semmoisella pienellä punertavalla twistillä, joka olisi pehmeän ja luonnollisen näköinen eikä juurikaan omaa väriäni tummempi. Taisin kuvata väritoivettani 'kultakupariksi'.

 

 DARK RED HAIR CRISIS

 

So here in the picture down below is the original starting point. This is not THE CRISIS yet. Crisis is yet to come. So here I have still my very own natural hair color. I don't think it's bad at all. I just happen to be such person who longs for a little change from time to time. I had already stayed in this color for a year and a half, and to me it's a very long time! So I did the tragic mistake of letting a hair dresser not only change my hair cut but to dye my hair as well. The wish I had was to add a slight hint of red to my color. I wanted it to be like my color was but just with a small red twist that would keep my soft and natural look and not change the color too much darker either. I believe I subscribed the color I was looking for as "copper gold".

 

 

Alkuperäinen värini ennen kampaamokäyntiä
The original hair color before the visit at the hair salon

 

 

Noh, kuvassa alla näemme sen kampaajan päivittämän "pienen twistin".  -__-

Huokaus. Ei nyt mennyt nappiin ollenkaan. Olin tosi harmissani. Hiusten värjäys kampaajalla ei ole mitään halpaa lystiä, mutta ajattelin, että tämän kerran nyt satsaan. 'Antaa ammattilaisen tehdä niin tulee hyvä.' Ja kissanviikset! Nyt meni kyllä väri tosi pahasti pieleen! Juuri tätä en halunnut: liian tummaa väriä, joka näyttää kovalta kasvojani vasten saaden minut näyttämään sairaalloisen kalpealta!

And here in the picture down below we have that "little red twist" hair dresser gave my hair. Oh sigh. Not what I was after at all. I was NOT happy. I was bummed. It's not a cheap thrill to update your hair color at the hair salon, but I just thought to myself just this once I allow this to myself. 'I'll leave it to a professional. That's how I get it done right.' Yeah, sure. This went south completely! This is was exactly what I didn't want: too dark of a color that makes me look just morbidly pale!

 

Lähtötilanne (väri kampaajan jäljiltä)
The starting point (color after hair dresser dyed the hair)

 

Yritin ajatella positiivisesti, että noh, nythän sitten saan sitä vaihtelua koko rahan edestä, onpahan ainakin ihan erilainen! Ehkä vie vain hetken tottua tähän, sitä paitsi väri haalistuu kuitenkin pian, muistuttelin itselleni.

I am a firm believer in positive thinking so I first thought to myself  'oh well, now I am getting a hell of a lot change and difference, I am getting a run for my money for sure! Maybe it will just take some time to get used to this change. Besides, the color will fade out in no time', I reminded myself.

 

Vaan päivät kuluivat, mutta vieläkään en ollut päässyt sinuiksi uuden värini kanssa. Ymmärsin, että kyseessä ei ollut vain alkujärkytys suuren muutoksen edessä, vaan ihan oikeasti en sitten kerta kaikkiaan tässä värissä viihtynyt, se ei vain yhtään tuntunut omalta. En siitä tykännyt, en siihen tottunut enkä halunnut tottua. Minusta se ei vaan minulle sopinut ollenkaan. Värin täytyi siis lähteä!

So days went by but yet I had not been able to get comfortable with my new looks. It was then that I understood me feeling shocked wasn't just my first reaction to something different. I actually really did not feel like myself at this color. I didn't feel comfortable, I didn't like it. It wasn't a simple matter of getting used to. I gave it a fair change, but I didn't get used to it. I knew  I wouldn't get used to it and I didn't wanted to get used to it. I hated it! I didn't think it suited me at all, it simply was just all wrong! The color had to go!

* * *

2 kk murheellisen kampaamokatastrofin jälkeen väri oli kulunut alla olevan "ennen"-kuvan mukaiseksi. Olin kuluttanut väriä käyttämällä hiustenhoitotuotteita, joita nimenomaan EI ollut värjätyille hiuksille suunniteltu, sekä tekemällä öljyhoitoja.
2 months after the disappointing hair salon disaster my hair color had faded to be what you can see in a "before" picture down below. This time between I had been using hair products on purpose that WASN'T designed for dyed hair - I didn't wanted to protect the color I wasn't keen on. I wanted it to fade away asap so I also gave my hair some good oil treatments - great for the condition of the hair, not so great for hair color.

So here we are!

MISSIO HIUSVÄRIN HAALISTUS : RUOKASOODA + SITRUUNAMEHU + SHAMPOO MISSION FADING HAIR COLOR: BAKING SODA + LEMON JUICE + SHAMPOO

Ensimmäisenä otin kokeiluun yhdistelmän ruokasoodaa, sitruunamehua ja shampoota, ja väriä lähti kyllä ihan silminnähtävästi!
First I tested out the hair hack of using combination of baking soda, lemon juice and shampoo in order to remove some hair dye, and it WORKED! I DID get rid of some of the unwanted color I had!

Elikkäs muovikippoon hujautin suuripiirteisesti noin ruokalusikallisen ruokasoodaa, vaistonvaraisen lorauksen sitruunamehua ja ehkä pari-kolme ruokalusikallista shampoota ja pistin sotkun sekaisin. Mikäli seos tulee kuivaan tukkaan, siihen voidaan lisätä myös aavistus vettä mömmön levittämisen helpottamiseksi. Itse laitoin kosteaan tukkaan ja annon vaikuttaa suihkumyssyn alla nelisenkymmentä minuuttia.
So in a plastic bowl I mixed together one tablespoon of baking soda, splash of lemon juice and about from two to three tablespoons of shampoo. If the mixture goes to dry hair it may be in order to add little water to it as well for easier spreading. I myself however added the mixture to damp hair and let it affect under a shower cap for 40 minutes.

 

ENNEN sitruunamehuruokasooda-käsittelyä
BEFORE the lemon juice and baking soda treatment

JÄLKEEN sitruunamehuruokasooda-käsittelyn
AFTER the lemon juice and baking soda treatment

On tunnettu tosi asia, että sitruuna avaa hiussuomut ja kuivattaa hiuksia. Tämän vuoksi huuhdottuani mömmön päästäni suihkin hiuksiini vielä runsaasti etikkavettä (sekoitussuhde 2,5 dl vettä + 2 rkl omenaviinietikkaa) ja tämä siis siitä syystä, että etikka sulkee hiussuomuja! Lopuksi huuhdoin etikat pois ja käytin hoitoainetta aivan normaaliin tapaan.
It is a known fact that lemon opens up the hair cuticles and therefore makes your hair dry. For this reason after washing away the mixture of lemon juice, baking soda and shampoo, I doused my hair with vinegar water (2,5 dl water + 2 tbsp vinegar): vinegar closes hair cuticles. Last I washed away the vinegar and used conditioner just like I normally would.

Käsittelyn jäljiltä hiukset jäivät kuivanoloisiksi ja väri kulahtaneen ja elottoman näköiseksi etikkamenettelystä huolimatta, mutta kyllähän se värikin haalistui. :)
After the treatment hair felt quite dry and the color looked tired and lifeless despite the vinegar procedure. But fair amount of that unwanted hair color was gone too, and that is exactly I was after!


MISSIO HIUSVÄRINPURKU: C-VITAMIINI + SHAMPOO
MISSION REMOVING DYE: Vitamin C + SHAMPOO


Seuraavaksi kokeiluun lähti värinpurku c-vitamiinilla. Apteekista saa pyydettäessä c-vitamiinia jauheena nimikkeellä askorbiinihappo. 20 gramman pussi maksaa alle neljä euroa, eli tämä niksi ei vie välittömään konkurssiin!
Next it was time to test out the removing dye with Vitamin C hack. At least here in Finland they sell this stuff also in powder form. You might need to ask for it from the pharmacy personnel. Ask for ascorbic acid in powder form and they get this little bag for you from the hidden stash, very hush hush! LOL. Bag of 20 grams costs less than 4 euros so it won't take you in immediate bankruptcy either. (Or I sure hope it won't!) If it isn't available for you in a powder form worry not - you can just as well crush some Vitamin C pills yourself.

 

 

Askorbiinihappo sopii siis suoravärin poistoon tai liian tummaksi napanneen hiusvärin poistoon, ja jälkimmäisestähän olikin meitin keississä kyse. Askorbiinihapolla voidaan myös poistaa epäpuhtaasta vedestä tarttuneita metalleja (vihertävyys/sinertävyys hiuksissa), mutta sen sijaan luonnollisen värisiä hiuksia tällä ei voida vaalentaa. Myöskään hiusten alkuperäistä väriä askorbiinihapolla ei voida palauttaa kertaalleen vaalennettuun tukkaan: siihen ei mikään koskaan pysty.

Ascorbic acid, better known as Vitamin C, is good for removing semi-permanent hair color or color that came out much darker than intended, and this was the case here with my hair. This hack can be used also for removing residues of medal hair might have caught from impure water (greenish color in hair). However, it cannot be used for lightening your natural hair color. Neither it can be used for restoring your original hair color once you have bleached it: nothing can ever do that.

 

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan 20 g askorbiinihappoa sekoitetaan sopivaan määrään shampoota (n. 2-4 rkl) ja sotku levitetään pyyhekuiviin hiuksiin - voidaan levittää myös kuiviin hiuksiin, jolloin seokseen kannattaa lisätä aavistus vettä levityksen helpottamiseksi. Annetaan vaikuttaa hiuksissa myssyn alla 10-90 minuuttia hiusten väristä ja halutusta tuloksesta riippuen, jonka jälkeen huuhdellaan pois. Itse pidin päässä sen 90 min.

So in all it's simplicity the 20 grams of Vitamin C powder is mixed with shampoo (there about from two to four tablespoons) and you rub it into your towel tried hair. If you are gonna use it on dry hair you might wanna add little water to the mixture to make your task easier. Then under a shower cap allow the mixture to work it's magic on your hair from 10 to 90 minutes depending on the color of your hair and the result you wish to achieve. I kept the mixture in my hair for 90 minutes myself.

 

ENNEN värinpurkua askorbiinihapolla
BEFORE the Vitamin C procedure

JÄLKEEN askorbiinihappokäsittelyn
AFTER the vitamin C procedure

Ja hallelujaa! HURRAAA!!! Vihdoin peilistä takaisin katsoo taas joku ihan minun näköinen tyyppi ja vihdoin olen päässyt takaisin minulle sopivaan tummuusasteeseen ja väriin, jossa viihdyn! ❤
And hallelujah! HÛRRAY!!! Finally someone who looks like me looks back at me from the mirror! Finally I've gotten back the level of darkness that I feel comfortable in! This feels like me. Yay! ❤

Huvittavaa kyllä koko tässä prosessissa oli lopulta lopputuloksena hyvin pitkälti sellainen väri, mitä alun alkaen lähdin sieltä kampaajalta hakemaan! Tukkaan jäi juuri sopiva häivähdys punaista askorbiinihappokäsittelyn jäljiltä. Tämä väri tuntuu omalta. Nyt olen tyytyväinen! ^_^
The amusing thing in this whole little journey is that in the end I got pretty much just the hair color I originally was after when I allowed the hair dresser to dye my hair. There was just a hint of redness left in my hair after the Vitamin C hack. I'm back. I'm happy.  ^_^

Jälkiviisasteluna: jos pääsisin ajassa takaisin hetkeen kampaajan jälkeen ja pieleen mennyt väri olisi päässäni, en suotta kärvistelisi epämieluisan värini kanssa kahta kuukautta, vaan purkaisin värin saman tien askorbiinihappokäsittelyllä. Luultavasti olisin joutunut tekemään käsittelyn ainakin kahteen kertaan. Askorbiinihappokäsittely poisti väriä sitruunaruokasoodakäsittelyä tehokkaammin ja jätti hiukset parempikuntoisen oloiseksi, joten skippaisin siis sitruunaruokasoodakäsittelyn oikeastaan kokonaan.
The aftermath: if I could get back in time to the moment after the hair salon and hair dye gone wrong I would not choose to stand for the hair color I so disliked for two whole months. Definitely not. Instead I would use the Vitamin C hack on my hair right away. Probably if I did it like that I would've needed to do it twice at least. In my experience the Vitamin C hack removed hair dye better than the lemon juice and baking soda hack did. Also Vitamin C hack left my hair looking and feeling like it's in better condition, so if I had the power of turning back time I would do the Vitamin C hack twice and lemon juice baking soda hack I would completely pass.

Siitä haluan kuitenkin muistuttaa, että hiustyyppejä on erilaisia ja on yksilöllistä, miten kenenkin tukka mihinkin reagoi! Minulla askorbiinihappokäsittely toimi aivan loistavan hyvin: kun huuhtelin mömmöt hiuksistani, hiukset jäivät niin ihanan siloisiksi ja liukkaiksi, ettei tarvinnut edes hoitoainetta laittaa! Ystäväni kuitenkin kertoi saman käsittelyn jättäneen hänen hiuksensa karmivaan kuntoon ja todella kuiviksi. Hänkin oli kuitenkin sen valmis myöntämään, että tämä askorbiinihappokäsittely on normi värinpoistoon verrattuna kuitenkin hyvin pieni paha.
One thing I wanna remind people about is that there is different hair types and everybody's hair reacts to things in individual way. For me the Vitamin C hack worked delightfully: when I rinsed my hair, my hair was left so silky soft and smooth and slippery I didn't even need to use conditioner! But my friend, who tried this same procedure to her hair, had a whole different experience: she told me her hair was a complete mess after she was done. So incredibly dry you would not believe!
However, she too was absolutely willing to admit that in comparison bleaching vs Vitamin C hack, the Vitamin C hack is by far the lesser bad.

Kaiken kaikkiaan siis suosittelen lämpimästi näitä vaihtoehtoisia värinpoistomenetelmiä sen perinteisen valkaisun sijaan! Olin itse todellakin positiivisen yllättynyt siitä, kuinka hienosti pääsin tummasta punaisestani takaisin vaaleaan ilman että vetyperoksidia käytettiin ollenkaan! Säästin tukkaani siltä kuluttavalta prosessilta, mikä valkaisu on, eikä tämä käynyt lompakonkaan päälle! Super tyytyväinen olen ja huojentunut. Minulle tämä oli pelastus ja todellinen vallankumous!
All in all I full heartedly recommend these optional ways of removing dye from the hair instead of that traditional ol' bleaching method. I was truly positively surprised of it just how much lighter I got my hair all the way from that dark red color I had and without using any peroxide! I was able to save my hair from that hair damaging horror that bleaching is. And it did not cost too much either!
I'm just supper satisfied and relieved with these results. For me it was a rescue when I needed one.

 

So I went from this to this (see pic above) 

without any hair damaging bleaching!!


 

Ääntä neljän vuoden hiljaiselon jälkeen - elämä jatkuu

Edellisestä blogipäivityksestä on nähtävästi jo kokonaiset neljä vuotta. Hupsista.

Se, mikä nyt sai palaamaan blogin äärelle, niin oikeastaan tämän kevään "tukkakriisi" ja projektina sen korjaaminen. Tässä matkan varrella vastaan tuli kaikenlaista sellaista, joka vaan täytyy jakaa maailman kanssa!

Noise after four years of radio silence - life goes on

It's been four years since I last updated my blog. Whoopsie.

The thing that got me now to return to my blog was actually the "hair crisis" of this spring and the whole project of fixing it. During it I learned so much I want to share with the world!

 

* * *

 

Blogi kulki aiemmin nimellä Playing with my inner child, ja alkupuolen postauksissa olikin enemmän lapsekas puoleni esillä, lelunkeräilyharrastukset sun muut. Tein nyt päätöksen siirtää bloginikin Juicy Little Tangerine "brändini" alle. Juicy Little Tangerine nimen alla olen erinäisissä tapahtumissa myynyt erilaisia tuotoksiani ja pidän yllä saman nimistä Facebook-sivustoa luomuksilleni. Sivu onkin lähes yhtä aktiivisesti ylläpidetty kuin tämä blogi, heh heh. Nimen alkuperästä on hankalampi sanoa. Tangerine nimellä olen kuitenkin kulkenut netissä teini-ikäisestä, mene ja tiedä.
Before blog was going by the name of Playing with my inner child, and in the early posts my childlike side was more present in the form of my toy collections etc. Now I made the decision of moving the blog too under my Juicy Little Tangerine "brand". I have been selling some of my creations in certain events under that name and I also have Facebook page for my creations by that same name. Facebook page is pretty much just as active as this blog, haha. I can't remember the origin for the name. All I remember I've used the name Tangerine already for a long time in the magical world of Internet, go figure.

Enivei, blogissa kokonaisuutena on kumminkin materiaalia ja juttua laajalti elämäni eri osa-alueilta, ja luovuus ja kaikenlainen näpertäminen on kumminkin elämässäni suuremmassa osassa tätä nykyä kuin ne "lapselliset jutut", joten tämä on sopivampi nimi. Sisäinen lapseni on ehkä viime aikoina hiukan vähemmän ollut esillä, mutta on satavarmaa, että hän on vielä paitsi elossa myös hyvissä voimissaan! :D Tämän huomasin, kun selasin läpi vanhat päivitykseni ja päästiin itse asiaan eli lempparileluihini, niin kyllä edelleen vaan niistä saan iloa ja mielihyvää ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että mulla on tuolla kuuluisassa aarrearkussani joitakin aivan sairaan siistejä juttuja, jotka tuo aina sen hymyn kasvoille!
Anyway, in the blog I have material from many different areas of my life, and creativity and creating is in bigger part in my life these days than all that "childish stuff", so with that I feel this name is more suitable for the blog than the old one was. It may be my inner child has been little less present lately, but I'm one hundred percent sure she is still alive and well. I noticed this when I thumbed through my old posts and when I finally got to business, in other words to my favorite toys, it brought a great big smile on my face. So in some way this stuff still absolutely brings me joy and good mood after all these years. I still think I have some seriously cool stuff in my famous treasure chest, so this is something that hasn't changed and probably never will.

 

Pitää varmaan alkaa taas vahtimaan ebay:ta ja kartuttaa noita kokoelmia. Se on vaan jotenkin mulle mukavaa touhua. ^^  Pitempään ollut raha vaan niin tiukassa, että kaikki ylimääräinen on karsiintunut pakostakin pois. Keräilysälähän siinä ensimmäisenä jää pois. On se raha vieläkin kyllä melko tiukassa, että hankinnat suurella harkinnalla ja tavara on saatava hyvään hintaan. Ehkä sitä vähän jo joskus pystyisi, sillain ihan kohtuudella... :)
In fact I thought to myself I should probably start watching ebay again for some missing childhood treasures. This treasure hunting is fun hobby for me. For a good while money has been so tight for me I've had to cut down pretty much everything that isn't completely necessary for living and collectibles obviously aren't. Not like I even now would have that much money to go around but maybe I could start looking around little bit. All purchases only with long and careful consideration even when it's great bargain. Within limits and I should be fine. :)

 * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * 

                                           

Ennen kuin päästään kiinni tähän hiuskriisitapaukseen koen velvollisuudekseni neljän vuoden tauon jälkeen kertoa aikaisempiin postauksiin viitaten, että elämän pienet ilot ovat edelleenkin minulle tärkeitä ja latteja on vieläkin kiva joskus kotona nauttia. Lattet ja cappuccinot ovat nyt jo muutaman vuoden tulleet kotona nautittua Nespresson Lattissima+-kahvikoneen keittäminä. Suosittelen ehdottomasti investointina maitokahvien ystäville. Näppärä vekotin, joka käden käänteessä höyryttää espresson päälle aidosta maidosta ihanan paksun maitovaahdon (vaahdon määrää voi säädellä ja vaahdotinputken puhdistuskin hoituu kätevästi höyrynapin painalluksella). Kahvilatasoinen makunautinto noin ainakin meitin arviokyvyn mukaan. Kapselit toki ovat siinä määrin hintavia, että tulee kahvikupille tietysti hintaa enkä todellakaan päivittäin raaskikaan juoda. Toki ei hintaa pidäkään verrata sen perussumppikahvikupposen hintaan, vaan erikoiskahvikupillisen hintaan. Nespresson espressokapselit maksavat 0,42 €/kpl, jolloin hintaa lattissima-lattelle tulee alle euron verran. Kahvilassa saa lattesta pulittaa yleensä kumminkin sen 3,50 €. Ainakin. Kyllä pieni arjen luksus on joskus paikallaan ja on vieraillekin mukava tarjota. ^^

Before we get to the case of hair crisis I feel it's my duty to tell after four years of radio silence and referring to my earlier posts that the little things in life (and taking joy in them) are still important to me and I still sure like my lattes. During last few years lattes and cappuccinos at home I've enjoyed made by Nespresso's Lattissima+ -coffee machine. I absolutely recommend this investment to any friends of milk foam coffees. Nifty machine that steams a lovely velvety layer of milk foam (of real milk!) to the top of your favorite espresso. You can adjust the amount of the foam with a switch and even cleansing the milk pipe is done with a simple push of a button. Result compares to coffee house latte if you ask me. Of course the coffee capsules are quite pricey so I still don't have lattes everyday. However one must remember not to compare price of this coffee to a cup of regular black coffee but you compare it to the price of coffee house latte. Nespresso capsules cost 0,42 € a piece which gives a lattissima latte the price of less than one euro. Here in Finland at least you usually get to pay 3,50 € for a latte, maybe more. I feel I deserve to have a little luxury in my life and it is nice to offer good coffee to guests too. ^^
 

Elämän pienet ilot: kelvollinen latte kotona
Little things in life: decent latte right at home

 

Indiana-kissa taas sai kuin saikin sen kaipaamansa toverin!! Poikakin on rodultaan devon rex totta kai. Hänen nimensä on Damien. ^^
Indiana the cat got that friend she so desperately longed for!! He is also a devon rex, of course. His name is Damien. ^^

                   Indiana ja Damien kun Dami tuli taloon           Indiana ja Damien when we got Dami
 

Indiana ja Damien tuoreemmassa kuvassa.
Indiana ja Damien in a more recent picture.

Damien kesä 2018
Damien summer 2018

 

Ja - tämä on hyvin tärkeää - olen saanut myös sen viimeisen minulta puuttuneen My Magic Kissing Dragonin eli Smoocherin! Eli kaikki saatu 'minttinä', mutta luonnollisesti korkkasin ne saman tein paketeistaan.

And - now this is very important - I've also gotten the last missing My Magic Kissing Dragon, Smoocher! So now I've collected them all in mint condition, but obviously goes without saying I immediately removed them from their packages.

 

 

Muuten tarinan jatko meni pähkinänkuoressa niin, että ihanaa Köpiksen reissua seurasi mahtavat reissut Barcelona ja Berliini - ensimmäinen kohde, jonne ei menty Robbie Williamsin perässä, vaan ihan muuten vaan. :D

Berliinistäkin löytyi sitten se mulle jo pakolliseksi muodostunut Build-A-Bear ja Bamse-nalle sai kaverikseen Günther-nallen.

What comes to rest of the story in a nutshell the wonderful Copenhagen trip was followed by amazing trips to Barcelona and Berlin - the first destination where we didn't go after Robbie Williams concert but just because. :D
From Berlin also we found the "inevitable" Build-A-Bear, and so Bamse-teddy got a friend, Günther-teddy.

Günther. Mistäköhän seuraava matkamuistonalle?
Günther. I wonder where my next souvenir teddy will be from?

Sen jälkeen ei olekaan tullut ulkomaanreissuja. Elämä johti minut ja Tuomaksen eri teille ja siinä meni samalla kuviot pitkälti uusiksi. Kisut jätettiin hyvässä yhteisymmärryksessä minulle, ja nyt meillä kolmella on uusi elämä Kirkkonummella, mistä löysin kisuille uuden "isän".

After Berlin there hasn't been any trips abroad for me as life led me and Tuomas to separate paths.

Cats I got to keep, everything else pretty much changed at that point. Now my kitties and I have a new life at Kirkkonummi where I was able to find new "daddy" for kitties.

                                                                * * * * *

Vanhoja päivityksiä plärätessä tuli hyvä mieli, mutta samalla pieni haikeuskin heräsi, kun hauskat ja mahtavat menneen elämän teemapartymme tulivat vastaan. Ne eivät enää oikeastaan ole osa elämääni, siitä se haikeus. Lohduttaudun kuitenkin ajatuksella, että ehkäpä vielä hamassa tulevaisuudessa teemapippalot palaavat elämääni vaikkapa lastenkutsujen muodossa paitsi oman sisäisen lapseni, myös oman lapseni suureksi iloksi, kuka tietää. Oman lapsen kanssa olisi varmasti hauska myös jakaa innostus leluihin, jos lelusarjojen maailmasta sattuisi vaikka löytymään joku yhteinen kiinnostuksen kohde. Oma jälkikasvu kieltämättä tarjoaisi hyväksyttävän hyppäyksen takasin lasten maailmaan!

 

Going through my old blog posts I feel warm and happy remembering all our fun and awesome theme parties. But in addition I feel slightly wistful as that stuff is no longer part of my life really.

I take comfort in the thought that maybe one day in the future theme parties return to my life. Perhaps it'll happen in a form of children's parties - good times to both for my own inner child and my own child! Who knows. With own child it would also be so fun to share enthusiasm for toys. Maybe we could find a series we could collect and play with together. Now what would be better than that? In fact own offspring would offer acceptable jump right back into children's world, can't wait! 

 

 

* * * * *

 

Taidekujailutkin jäivät tuossa pidemmäksi toviksi, mutta Glorian 2017 Jouluiselle taidekujalle ja ensimmäiseen Kibeconiin tuli myyjänä osallistuttua ja kivaa oli ja uudelleenkin osallistun, jos tulee siihen mahdollisuus! ^^

Also artist alleys were left behind for a good while, but for Gloria's 2017 Christmassy artist alley and first Kibecon I did participate as a seller. I had a lot of fun and I will absolutely participate again if I get the chance! ^^
 

Uusien kuvioiden myötä on myös löytynyt uusi harrastus ja intohimo tai oikeastaan olen löytänyt lapsuuden rakkaan harrastuksen uudelleen - keramiikan teon! <3

Kurssi tai pari savitöitä Kantsun nuorisotalolla oli minulle aikanaan ensikosketus keramiikan maailmaan. Sen jälkeen savea on päässyt ehkä kerran yläasteella kokeilemaan ja siinä se olikin, kunnes nyt ainakin 15 vuotta myöhemmin harrastus löytyi uudelleen ja nyt olen aivan koukussa!

With life moving on a new hobby and a passion has been found too. Or actually I've found my childhoods dear hobby again, pottery! <3

I got my first taste of ceramic art over 19 years ago. It was nothing more than just a class or two working with clay at the local community center with other children. After that during all these years I've maybe worked once or twice with clay at school. And that was all until now years and years later I found my old hobby again and now I'm completely hooked!

 

Some of my work so far:

 

My first little bit bigger sculpture was this Snorlax

 

Indiana sleeping kitty - possibly my best work so far (I think)

 

Some more fan art stuff

 

Just some work in progress...

Aina niin avulias Indi auttaa hahmottamaan tämän patsaan todellisen koon
Always so helpful Indi helping you to get a sense of the size of the cat statue

 

Damien poseeraa näköispatsaansa vieressä
Damien posing next to his own look-alike statue

2013

Kulunut vuosi pääkohdittain pähkinänkuoressa

- Katsaus menneen vuoden kohokohtiin, tapahtumiin ja saavutuksiin

Vuoden päätteeksi mielelläni summaan tällä lailla lyhyesti. Tämäkin päivityksen kanssa olen nyt vain tässä taas vitkastellut aivan liian kauan.   x /

______________________________________________________________

My 2013 in a nutshell

- A review of the past year's highlights, events and developments

At the end of the year I like to summarize briefly. Once again I have let myself to fall behind with my blog posts.   x /

______________________________________________________________


Antikaamos-partyt kevät-talvesta, noin oman suosikkini esiin nostaakseni. Itselleni se ainakin oli kaivattu valonpilkahdus viime talveen ja kaamoksen keskelle. Jälleen on taas se aika vuodesta kun jotain valonpilkahdusta alkaisi tässä kaipaamaan. Onneksi aurinko paistelee jo välillä ja lumikin tuo nyt hieman lisää valoa ankeaan, harmaaseen talveen. Talvi on niin raskas vuodenaika.

To bring up something:  Anti-winter party we had at the beginning of the year. Perhaps my personal favorite. This was my protest against Finlands dark, freezing and devastating winter. The idea was to block it all away for one day.

Halloween partyt pidettiin tänäkin vuonna. Koristeisiin olin aika tyytyväinen. :)
And this year too we had Halloween party. I was kinda happy with the outcome with decorations. 

Vaikea päätös: luovuimme linnuista. 

Ne saivat uuden hyvän kodin.

A difficult decision: we gave up the birds. 

They got a new great home.

Mazli tulee säilymään muistoissamme. <3
Maz will remain forever in our hearts and memories.

Sinänsä helppo - tiesin kuitenkin mitä oli tehtävä - mutta mielettömän raskas päätös: 
Mazlille suotiin kesällä eutanasia. 
Lemmikkirintamalla Mazlin menetys oli minulle henkilökohtaisesti kipeintä, mitä olen koskaan kokenut. Ja se tuli ihan puskista! Luulimme, että Mazlilla hyvinkin olisi vielä elinaikaa jäljellä. Pari kuukautta aikasemmin vasta uusimme kaverin rokotuksetkin ymmärtämättä ollenkaan, kuinka lähellä loppu oli! :'(
Less difficult decision to make - after all I knew what I had to do - but the most painful I assure:
Mazli, our beloved frenchie, was given 
euthanasia. What comes to pets letting go of Mazli is so far the most heartbreaking experience for me. It's also definitely one of the most hardest things I ever had to do. And we really didn't see it coming! As far as we knew she still had time. Only couple months earlier we renewed her vaccinations without any idea just how close the end was. :'(




Tuskallista, mutta elämä jatkuu. Mazlin jälkeen sitten päätimme ottaa tällaisen kissa-huligaanin elämäämme <3


Painful as it is life goes on. After Maz we got this little hooligan. I am totally in love with her! <3 <3 <3

Kesän ehdoton huippu juttuhan oli Köpiksen reissu, totta kai! <3

Highlight of the summer was absolutely vacation in Copenhagen!

Marraskuussa järjestettiin ensimmäinen Taidekuja -tapahtuma kulttuuriareena Gloriassa. Samalla se oli myös minun ensimmäinen taidekujani myyjänä. Oli superhauskaa! ^__^

Artist Alley event was arranged in November first time here in Helsinki, Finland. At the same time it was my very first Artist Alley as a seller. It was super fun! ^__^

Tähän vuodelle mahtui myös usean kuukauden kestänyt työharjoittelu ostoreskontran tehtävien parissa sekä eTalousPro-ohjelma kurssipäivineen. Ihan mielenkiintoinen kokemus. Yhä tässä etsin uusia haasteita työsuhteen muodossa ja omaa paikkaani työelämässä vuoden 2014 käynnistyessä.

For me this year also included Accounts Payable intern job. The internship was part of the Financial management training program I participated in. Sadly enough at the beginning of the 2014 I am still unemployed and looking for a job.

Ja vuosi päättyi sitten tällä kertaan joulurauhaan Myllykosken maisemissa. Hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa Tuomaksen mummon luona. :)
And year ended with a peaceful Christmas at Myllykoski. We enjoyed of good food and great company at Tuomas' grandma's. 

Joulutunnelmaa Myllykoskelta
Xmas vibes from Myllykoski

______________________________________________________________________

How it was supposed to be...

How it has been...

Taidekujaan asti hommat etenivät hyvää vauhtia, sain asioita tehtyä, edistyin ja oli kiva fiilis. Sitten kuitenkin jotain tapahtui, ja aikalailla siitä lähtien on ollut hommat melko pitkälti jäissä. Ahdistaa enkä vain kerta kaikkiaan tunnu saavan mistään enää otetta. Sen ei pitänyt olla tällaista. Vannoin itselleni, ettei se menisi tähän. Että en antaisi työttömyyden lamauttaa totaalisesti. Toisin taas kävi. Olen hyvin pettynyt itseeni, muuta en voi sanoa. Todellisuus ei nyt ollenkaan vastannut mielikuvaani siitä, kuinka tämän uuden vaiheen elämässäni piti lähteä käyntiin. Minulla oli ajatus siitä, kuinka reipas olisin. Kuinka hyödyntäisin tämän mahdollisuuden tehdä kaikenlaista kun on kerrankin aikaa... En todella siedä nähdä omaa kuvajaistani nyt. -___-

Up until the Artist Alley things were running smoothly (well, maybe not SMOOTHLY smoothly but at least they were running), I got things done and I was making progress and had a pretty good feeling about everything... 

Something happened and since then I haven't been able to get anything done really. I feel severe anxiety and can't seem to get a grip on things. It wasn't supposed to be like this. I promised myself it wouldn't come to this, that I wouldn't let unemployment to paralyze me completely. Yet here we are. The reality haven't matched the image I had in my head of how things would go. 

I started a new phase in life, and even when it's not at all what I wanted, I decided in my mind I would make it good. I had this idea of how cheery and productive I would be when I "got" to stay home. I didn't wanted that, I was short on options, but I was like "okay, I am not gonna see this like misfortune, no. I am gonna see it like opportunity to do all those things I normally wouldn't have time to do! I am gonna use this opportunity and I am gonna make the most of it."

Shame it didn't go like that at all. I guess it turned out to be little harder than I thought it would be...

Right now I am very disappointed in myself, that's all I can say. I hate myself being like this and
I really can't stand the sight of my own reflection in the mirror anymore. -___-

Hopefully I will find the strength to quickly turn this ship around. What about you? Where is your ship sailing this year?

How it will be...

(We'll see)

Indiana-kissa päivittää blogia

Indiana the cat's blog post

Minun nimeni on Indiana, mutta minua usein kutsutaan Indiksi. Nykyiseen kotiini muutin elokuussa. Kodinvaihdosesta en ollut moksistaan. Minulle se on vähän niin, että siellä tai täällä, aina on kauhea meno päällä!


My name is Indiana but people usually call me Indi. I moved here in August and settled down immediately.


Minulla on kaksi ihmistä, nais- ja miespuoleinen. He ruokkivat minua, putsaavat hiekkalaatikkoani ja ennen kaikkea viihdyttävät minua. Heitä on myös hurjan hauska härnätä ja ärsyttää välillä. Heidän ärtymyksensä ja turhat yrityksensä kieltää minulta asioita huvittavat minua suuresti. Osaan kuulemma aika pirullinen tyyppi kun sille päälle heittäydyn. Voi en kerta kaikkiaan ymmärrä, mistä he puhuvat!

I have two human beings, male and female. They feed me, clean my litter box and most importantly they entertain me. Sometimes it is fun to tease them too! Their irritation and useless attempts to forbid me amuses me so much. They say I can be pretty devilish little bastard at times. Oh, I have no idea what they're talking about!

Ilkikurinen kiusankappale? Minäkö muka??
Devilish little bastard? Me??

Harrastan intohimoisesti noutamista. Kannan joka päivä useaan otteeseen lelun ihmisilleni siinä toivossa, että he heittelisivät sitä minulle, jotta voin juosta sen perässä ja tuoda sen heille uudestaan heitettäväksi. Se on ihan parasta! Sitä touhua jaksan vaikka ihan loputtomiin. Lisäksi jahtaan mielelläni laserpistettä. Ja joskus minä vain juoksen päättömästi ja läpsin ihmisiä. Sekin on aika lystiä!

I play fetch. Everyday several times I take a toy to my humans hoping that they would toss it for me so I could run after it and bring it back to them so that we could do the same thing all over again. That is the best game I know! I could keep doing that forever, seriously! THE BEST GAME!! Other thing I like to do is to chase laser spot. And sometimes I just run around mindlessly and slap people on the way.


Minulle hommataan kuulemma vakuutus. Ihmiseni sanovat, että heillä on koko ajan pelko persiissään, sillä minä olen aivan kreisi ja totaalisen itsetuhoinen. En ihan ymmärrä, mitä sekään oikein tarkoittaa, mutta käsittääkseni se liittyy jotenkin siihen, että myrkylliset aineet houkuttaa minua, kuuma hella vetää puoleensa ja muutenkin tungen itseäni aina joka paikkaan. Keikun koko ajan kaikkialla, mutta olen oikeastaan tosi kömpelö ja varomaton. Naisihmiseni sanoo, että minulta puuttuu kokonaan kissoille ominainen sulokkuus ja ketteryys. Mikä törkeä väitös!

Toisaalta naispuoleinen ihmiseni puhuu järjettömyyksiä useinkin. Hän muun muassa väittää olevansa minun "mamma", siis äitini. Hei haloo ja voi elämä! Et ole äitini! Minun äiti kulkee neljällä tassulla ja sillä on häntä! Ihmiset ovat sillä tavalla hieman hulluja.

I heard my humans are getting insurance for me. They say they have constant fear that something will happen because I am a complete nutcase and totally self-destructive. I don't know what it means exactly but I'm guessing it has something to do with toxic substances attracting me, hot stove engaging my attention and the fact that I'm always pushing myself into every possible place I don't belong. I am just swinging everywhere carelessly even though I'm actually kinda clumsy. My female human says I completely lack the characteristic graceful agility of a feline. What outrageous claim!
On the other hand my female human often says crazy things. Among other things she claims to be my "mommy". Oh jeez. You are not my mother! My mom goes with four legs and has a tail! Humans can be crazy like that.

Kuvaussessio aamutuimaan "mamman" kanssa.
Early morning picture session with my "mom".

Naisihmiseni on viime aikoina viettänyt paljon aikaa kotona kanssani. Se kuulemma johtuu siitä, että hänelle ei ole enää työpaikkaa, minne mennä päivisin. Minulle tämä järjestely sopii paremmin kuin hyvin. On vain mukavaa kun joku on täällä kanssani.

My female human has spent a lot of time with me at home lately. Apparently it is because she doesn't have a job anymore. No workplace where to go. This arrangement suits me just fine. It is nice to have someone staying home with me.

Tässä on Lewis, poikaystäväni. Komea, eikö vain? Lewis luonnollisesti ihastui minuun heti kun tapasimme. Hän ei kuitenkaan asu täällä. Hän asuu oman Milla-nimisen ihmisensä luona.



This is Lewis, my boyfriend. Handsome, isn't he? Naturally he desperately fell in love with me the minute he saw me. But Lewis doesn't live here. He lives with his own human called Milla.







Oli niin siistiä hengata jätkien kanssa Lewisin luona! Kuvassa alapuolella kanssani on Murlow, toinen kissa, joka asuu siellä. Lewisin isä. Sitten siellä oli myös kaksi puudelia. Ne on vähän niin kuin koiria. En oikein välittänyt niistä ainakaan näin ensialkuun. Itse asiassa ne nähdessäni sähisin ensi kertaa elämässäni.

It was so awesome to hang around with the boys at Lewis's place! Here in the picture below is Murlow, the other cat that lives there. Lewis's father. Then there were also two poodles. They are kinda like dogs. Didn't care for them too much. The place would have been definitely better without them.

O-ou, kamera paljastaa, että olemme oikeasti kyborgeja! No, jätkät ainakin ovat!
O-oh, camera reveals that we are actually cyborgs! At least the guys are so busted!

Kolme kaverusta porsastelemassa. Oli niin mukavaa tehdä kaikki yhdessä muiden kanssa!
Three kitties just pigging out. It was so nice to do everything together with others! 

Keväällä minut kuulemma viedään steriloitavaksi. Kuulostaa hemmetin ikävältä, jälleen näitä ihmisten hullutuksia. Nämä kuitenkin väittävät, että se parantaisi sekä minun että heidän elämänlaatua. Kuulemma hyväksi terveydelleni, ihmisteni mielenterveydelle ja yhteiselämämme toimivuudelle. Naispuoleinen sanoo välillä, että olen pikku terroristi, huligaani ja ihan järjetön mielipuoli. Sen lisäksi ihmisolentoni ovat kehittäneet minulle myös monia hellittelynimiä, mutta ne ovat kaikki typeriä, järjettömiä ja noloja.

Soon my people are gonna take me to get neutered. Sounds damn unpleasant but they are saying that it'll improve the quality of life, both mine and theirs. It is supposed to be good for my health, for my humans mental health (what ever that means) and for the functionality and harmony of our life together. The female says sometimes that I am a little terrorist, a hooligan and loony. In addition to those my humans have developed many little more loving nicknames for me but they are all just stupid and embarrassing and most of them won't make any sense at all.

*picture taken by Eva Wallinvirta

Mutta se sterilointi. Tiedän vain, että se on jotakin, mitä tehtiin siskolleni ennen kuin muutin tänne. Hän palasi kotiin kurjana ja naurettava puku päällään. Minun piti ihan hoivata rassukkaa.


Puku kuulostaa kuitenkin melkein pieneltä pahalta. Olen nimittäin kuullut, että joskus operaation jälkeen sieltä saa päähänsä kamalan tötterön, joka saa sinut näyttämään kissagramofonilta!! Se on sitten ihan turha kuvitella, että minä alkaisin pitämään mitään sellaista..!


But the neutering. All I know it is something that was done to my sister before I moved here. She returned home all miserable and wearing a ridiculous garment.  I took care of her of course.


From what I've heard that is not even the worst thing they can do to you. Sometimes after the procedure you come back home head stuck in a stupid cone thingy that makes you look like cat gramophone!! Just to be clear I am so not gonna wear one of those things! No way, forget it! Nooooot gonna happen!


Parveke on muuten jännä paikka ja vietän siellä kovin mielelläni aikaa aina kun voin! Tosin aivan viime aikoina siellä on ollut niin kylmä, ettei siellä ole enää mukava kamalasti hengailla. Naisihmiseni sanoo, että minulta on paijatessa lähtenyt ihan pari hassua hahtuvaa karvaa kun normaalisti ei sitäkään vähää. Lisäksi turkkini näyttää myös paksuuntuneen. Se taitaa olla sitä niin sanottua talviturkkia nyt olevinaan.

Olen kuullut, että kohta on joulu. Olen myös ymmärtänyt, että siihen liittyy usein koristeita. Koristeet ovat aina hyvin viihdyttäviä. Toivon, että ihmiseni saavat pian joulukoristeet laitettua. Joulukuusi kuulostaa erityisen hauskalta!

Jouluksi ihmiseni lähtevät miesihmisen mummolaan Myllykoskelle. Minä en ilmeisesti ole sinne tervetullut koheltamaan, vietän jouluaaton ja -päivän siis poikaystäväni Lewisin luona. Sinne sentään olen aina tervetullut koheltamaan. Täytyy saada koheltaa, se on parasta! <3 <3 <3

Rappukäytäväkin on alkanut kovasti kiinnostaa minua. Livahdan sinnekin nykyään aina kun saan mahdollisuuden. Olen jo täysin valmis laajentamaan ympyröitäni ja haluan tietää, mitä tuolla ulko-oven tuollapuolen on. Kaipaan elämääni ihmeellisiä, suuria seikkailuja! Olisi ihan hirmu kiva päästä vähän kurkistamaan ulkomaailmaa. Olen kuulemma harvinaisen rohkea, reipas ja utelias pieni devon, ja minulle on jo luvattu, että kesän koittaessa minua viedään valjaissa ulos ihmettelemään.

Lämpimien ilmojen ja ulospääsyn lisäksi odotan myös innolla uutta kaveria. Äidikseni itseään väittävä ihminen on luvannut alkaa keväämmällä minulle sellaista etsiä. Olen erittäin ihmisorientoitunut, mutta nauttisin kyllä myös suuresti ihan lajitoverin seurasta ja yhteisöllisyydestä. On niin mukava nukkua kissatoverin kanssa kylki kyljessä ja ruokailla yhtä aikaa. Jos tuo äidikseni itseään väittäväkin alkaa taas jossain vaiheessa käymään päivisin siellä jossakin, mitä työpaikaksi kutsutaan, sitten varsinkin minun tulee turhan yksinäistä täällä.

Katsokaa nyt noita! Tätä minäkin haluan. Kissakaverin,
jonka kanssa köllötellä lähekkäin. Elämä olisi suloisempaa.

Just look at them! This is what I want for myself too.
A fellow cat to cuddle with. Life would be sweeter.

One of my favorite places is our balcony. I spend time in there whenever I can. Only lately it's been so cold in there, too cold for me. My female human says that I dropped couple hair - that is couple more hair than usually. Also my fur seems slightly thicker. I guess I changed in winter fur coat.

I have been told soon is Christmas. I am also under the impression that usually there is decorations involved. I looooove decorations! They are very entertaining. I hope my humans soon decorate our home. Christmas three sounds particularly fun!

My humans are going to spend their Christmas away from home, at my male humans grandma's. Apparently I am not welcome there to run riot so I'll be spending my Christmas at Lewis's. At least I am always welcome there to run riot and fool around. Gotta be allowed to run riot, that's the best! <3 <3 <3

Everyday I have become more and more interested in what's behind the front door. Few times I have managed to slip into the staircase. I wonder what else is there? What comes after the staircase? I need answers. I am ready to go out to see the world. I need great adventures! 
Would be so exciting to see what's out there. They say I am extraordinarily brave, brisk and curious little Devon Rex, and I have been promised that when summer comes they take me out to see the world on the condition that I wear a harness.

So I am looking forward to warm weather and getting outside. Also I can't wait to get a fellow cat here! The human that claims to be my mother has promised that she is gonna start to look for a friend for me. I am highly people-oriented but I would also enjoy the company of another cat so much. It is so nice to sleep and eat side by side with a fellow cat. Especially if my "mother" starts working again at some point it is going to be so dull and lonely for me here. I need a friend. I hope they find me one soon.

Siinä oli kaikki, mitä minulla on kerrottavaa. Hyvää joulua vaan kaikille! :3

I guess that was everything I had to say. Happy Holidays everybody! :3